Yritän taas kovasti

Jopas onnistuin hämmentämään soppakattilaa oikein kunnolla ilmoittaessani vaikeasta valinnasta ja muutosten tuulista parisen viikkoa sitten.

Pari tuttua on vilkaissut huolissaan vasenta nimetöntäni. Ei, ei siellä tosiaan ole sormusta. Mutta enpä ole sormusta juuri koskaan käyttänytkään, vaikka kaunis onkin. Rakkauselämääni ei siis kuulu mitään uutta ja myllertävää. 

Vaikea valinta liittyy niinkin arkiseen asiaan, kuin työhön. Hyppäsin takaisin yrittäjäksi. Nyt oli sopiva rako siihen, mutta mitään sen dramaattisempaa ei päätökseen liity. Itse asiassa ensimmäinen päiväni yrittäjänä ei eronnut juurikaan 200 sitä edeltävästä työpäivästä. 

Loppuviikko on jo buukattu. Vielä olisi 42 aukeamaa kalenterissa täytettävänä ennen kesälomaa. Yrittäjää alati piinaavasta epävarmuudesta huolimatta olo on hyvä ja varma. Uskon itseeni.

Tähän on pakko liittää raivostuttava korvamato lapsuusvuosilta: Isän ja äidin työlaulu

PUB-tavaratalon sisäänkäyntiä koristi tämä kyltti viime visiitillä:




Ei kommentteja