Ratkaiseva loppukiri – Katajanokan ympärijuoksu 2018

En ole vielä palautunut lauantaiselta maratonilta. Vaikka liikkuminen on vaivatonta, eikä jaloissa tunnu olevaan mitään vikaa, se on vain lumetta. Oikeasti lihakseni ovat kaikkea muuta kuin priimaa.

Hiljainen järjen ääni huusi, ettei mun kannattaisi lähteä puolustamaan viimevuotista Katajanokan ympärijuoksun naisten voittoa. Eihän mulla ollut sinne mitään seuraakaan, sillä pojalla oli futismatsi ja tytär oli yhä kipeänä. Sen lisäksi laiskakatarri oli ottamassa musta vahvan niskalenkin. Päätin kuitenkin karistaa sen harteiltani ja käydä ohimennen tsekkaamassa mikä meininki Skattalla oli. Juoksukamppeet päällä ja astmapiippu kassissa? Ketä mä oikein yritin huijata? 

26. maraton: Vuoden äiti ja hikisiä haleja – Helsinki Marathon 2018

Olin suunnitellut kaiken tosi hyvin ennakkoon. Lähtisin tällä kertaa maratonille virkeänä, ilman stressin häivääkään. En antanut senkään häiritä, ettei omalta kotioveltani kisapaikalle menevä dösä kulkenut sittenkään lauantaisin. Kyllä mä aina Kaivariin tavalla tai toisella pääsisin. 

Pojat olivat lähdössä aamuvarhaisella pelimatkalle Hämeenlinnaan ja tytär jäisi kotiin nukkumaan. Herättyään ja aamupalan syötyään hän oli menossa ystävänsä luokse chillaamaan. Miten palaset voivatkaan loksahtaa yhteen näin hyvin!

Kunpa kaikki olisikin ollut näin suoraviivaista...

Lenkkarit maratonille valittu

Mä arvon aina viimeiseen asti millä tossuilla lähden juoksemaan maratonin. Kaksi viikkoa sitten olin varma, että laitan Helsinki Marathonille Hoka One Onelta nämä Machit, viikko sitten arvuuttelin, josko Tracer 2:t olisivat vauhdikkain valinta, mutta eilen olin vielä varma, että tukevammat pitkiskengät, Napalit olisivat varmin valinta. Tänään ympyrä sulkeutui, ja pakkasin ensimmäisen vaihtoehdon maratonkassiini.

Lähdetkö juoksemaan maratonin kanssamme?

Lauantainen Helsinki Marathon on mulle monella tapaa tärkeä juttu. Se ei ole vain yksi lukema juoksemieni maratonien letkassa. Tai no, enhän mä sitä vielä ole juossut. Se tulee olemaan tunnetta täynnä, ärräpäistä suureen rakkauteen Helsinkiä, kanssajuoksijoitani, juoksua ja ystäviäni kohtaan.

Älä puhalla savuja päin

Olo on alkanut pikkuhiljaa normalisoitua. Vieläkin väsyttää vietävästi, joten olen sysänyt ajatuksen ensi viikonlopun maratonista aina vain kauemmaksi. En voi kuitenkaan vältellä päätöstä ikuisuuksiin.

Starttaanko lauantaina Helsinki Marathonille vai en?

Tauti

Tauti tuli tuliaisina Kemiön futisturnauksesta. Mies yski sunnuntai-illasta lähtien, poika valitti kurkkukipua tiistaina ja muhun iski molemmat oireet torstaina ennen nukkumaan menoa.

Pakotie

En juokse paetakseni todellisuutta. Juoksen tyhjentääkseni pääni edes hetkeksi. Jollain toisella jooga tai meditointi ajaa saman asian. Välillä on kuitenkin tehtävä irtiotto ympäröivään maailmaan ja omaan elämääni. Ihan vain saadakseni hengähtää hetken verran ilman arkikaaosta.

Onneksi meillä ei ole Netflixiä

Sain olla viikonloppuna vuorokauden verran itsekseni kotona. Lauantaina kotiin tultuani avasin television. Yhdeltä kanavalta tuli Bumtsi Bum, toiselta Napakymppi. Muilta kanavilta ei tullut sen houkuttelevampaa, joten laitoin telkkarin kiinni ja päätin painua pehkuihin.

Vahinkotupla

Niinhän siinä taas kävi. Juoksumatto voitti puntit. Lyhyt lämmittely venyi huomaamatta kymmenen kilometrin mittaiseksi. Olin litimärkä juoksumattolenkin jäljiltä, vaikka kuntosalilla onkin hyvä ilmastointi. 

Hellekestävyys vaihtelee olosuhteiden mukaan

Olen yrittänyt pitää yllä normaalia juoksurutiinia näillä helteillä, mutta erittäin huonolla menestyksellä. Tämänhetkistä tilannetta kuvaa parhaiten vauhtivedot. Aloitan ne hyvällä fiiliksellä, mutta olo alkaa olla tukala jo ensimmäisen kaksitonnisen jälkeen. Jos kestän vielä toisen mokoman, silloin sykkeet ovat pilvissä. Viimeistään kolmas veto on jätettävä kesken, sillä jalat eivät liiku halutulla tavalla ja päässä surraa ikävästi.