Juhannuksen juoksut

Jussista on jo kulunut tovi, mutta juhannusviikolla juostut lenkit jäivät silti kesäkuun viimeisiksi. Onneksi otimme Hoka359-yhteislenkillä varaslähdön, sillä muuten juhannusviikon juoksuaskeleet olisivat olleet hälyttävän vähäiset.

7 heikkoutta ja vahvuutta juoksijana

Lenkillä-blogin Elinalla oli mielenkiintoista pohdintaa juoksijan perfektionismin aiheuttamista loukkaantumisista. Itse edustan sitä toista vahinkoaltista ääripäätä, peruslaiskaa on-off -juoksijaa. Olen monesti miettinyt, mikä mut on pitänyt näinkin juoksukuntoisena, varsinkin kun olen helposti innostuvaa lajia ja pidän tavoitteellisesta juoksusta.

Kirjoittamisen ihanuus ja kauheus

Mietin monesti, millaista olisi olla kirjailija. Ammatissa itsessään on jo omat haasteensa, kuten kaikessa luovassa työssä, mutta mitä jos olisi jo lyönyt itsensä läpi ja odotukset olisivat kovat. Sekä omat, että muiden.

Mulla on kavereita, jotka miettivät blogin aloittamista, jotta voisivat saada sen kautta ”kaikkea hyvää”. Bloggaus on helppoa, kun ei tarvitse kuin istahtaa alas, kirjoittaa hetki, pistää muutama kuva kylkeen ja painaa enteriä. Oikeakielisyyskään kun ei ole vaatimuksena. Vai onko sittenkään helppoa? No, kirjan kirjoittamiseen verrattuna varmasti on.

Tallinnan maratonille

Mulle ilmestyi sähköpostiin vahvistus Tallinnan maratonin osallistumisesta. Olimme jutelleet mieheni kanssa Tallinnassa juoksemisesta, mutta jos homma olisi jäänyt omille harteilleni, arpoisimme sitä edelleen.

Eipäs, juupas

Sulla taisi jäädä addiktio päälle,

sanoi tyttären futiskaverin isä kuullessaan itseni kanssa käymästäni keskustelusta puolta tuntia aiemmin.

Dieseliä pyttyyn – HHM 2018 jänistellen

Kisa-aamuna mulla oli päällimmäisenä mielessä lukema 5:27. Sitä keskivauhtia lähtisimme jänisparini Petrin kanssa hakemaan, eikä sen ylitys ollut vaihtoehtona. Emme saisi myöskään juoksuttaa seuraajiamme piippuun turhan poukkoilevalla vauhdinjaolla. Kuten arvata saattaa, mua jännitti vietävästi. Jäniksen vauhtiin pitää voida luottaa. Kun lupaamme viedä porukan maaliin ajassa 1:55, sen me myös teemme. Mielellään hymyillen ja tsempaten.

Kisa kuussa – Yritysmaratonviesti 2018

Helsinki10 aloitti huhtikuussa kisakauden ja Helsinki Half Marathon jänistelyineen on ohjelmassa loppuviikosta. Tähän väliin mahtui mukavasti toukokuun juoksukoitokseksi Yritysmaratonviesti naisenergiaa puhkuvan joukkueen kanssa. Ja olihan meillä mukana myös todellinen juoksuhirmu ja laivakissakin. Jälkimmäisiä peräti kaksin kappalein, livenä ja viestikapulana.

Eritasoliittymistä sekaisin

Mun aikani ei ole ollut omaani vuosiin. Tiukka ohjelmointi ei aina onnistu, kuten olen ajatellut. Työ tuo yllätyksiä tullessaan, eikä lasten kanssa kaikki suju aina kuten Strömsössä.

Jos kaikki olisi sujunut perjantai-iltana, kuten loistavassa logistiikkakuplassani kuvittelin, olisin tullut töistä kotiin eftiksen kautta. Olisin halannut ja lahjonut hoitajat, kiittänyt menneistä neljästä vuodesta, ensin pojan ja sitten tyttären kanssa, olisin steppaillut perheen kanssa kotiin, syönyt pikaisesti ja lähtenyt juoksemaan 15 kilometriä tyttären futismatseja katsomaan. Rentoa, kevyttä hölkkää.