Jänistelemään HHM:lle


Saavutin viime vuoden HHM:lla silloisen puolimaratonennätykseni ex tempore -jäniksen Johannan ansiosta. Upean juoksukokemuksen johdosta päätin, että jos vain mahdollista, haluan tarjota jollekulle (puoli)maratoonarille vastaavanlaisen tasaisen, varman juoksun. Nyt siihen tarjoutui tilaisuus.

HHM:lle on ripoteltu jäniksiä reitille viiden minuutin välein. Sieltä pitäisi löytyä jokaiselle sopiva. Itse juoksen pupuna 2:05-ilmapallon varjossa. Mahtava päästä puolimaratonille mukaan hieman toisenlaisissa merkeissä. En lähde pinkomaan ennätystä, vaan pitämään hauskaa. Vauhti on sen verran maltillinen, että energiaa voi käyttää myös jutusteluun. Ja juttukavereitahan reitin varrella varmasti piisaa.


Kävin tsekkaamassa Mäkelänrinteen nousun. Ei se nyt niin paha ole kuin mitä muistin. 

Huominen juoksu jännittää, mutta toisella tavalla kuin yleensä. Vastuu vauhdista painaa. Mitenköhän pysyn oikeassa rytmissä, sillä jalkani pyrkivät varmasti viemään mua maaliin vauhdikkaammin? Uskon kuitenkin, että kunhan saan veturivaihteen päälle, niin eiköhän juoksu suju sitten kuin itsestään.

Huomenna on siis tiedossa lauantaiaamun pitkis mahtavassa seurassa, iloisten juoksijoiden keskellä. Voi kun se jo alkaisi.


Kävin juoksemassa HHM:n reitin loppupuolikkaan. Lenkki oli yhtä loppumatonta auringonlaskua. 

Su 4.6. | 13,2 km | 1:12:40 | 5:30 min/km

Yöjuoksija juoksee myös nukkuessaan. Olin myös unessani 2:05-ryhmän jäniksenä. Maalia ei vaan koskaan tullut vastaan, sen sijaan vielä 3 tunnin ja 20 minuutin kohdalla jouduin kipuamaan ylös jyrkkiä hiekkaisia mäkiä nelivedolla. Juoksukaverini Kermis totesi eilen kuultuaan unestani: "Sä eksyt varmaan reitiltä ja lähdet johtamaan letkaa Porvooseen." Onneksi HHM on hyvin merkitty, eli kyytiini uskaltaa hypätä ilman lisäkilsapelkoa ;)

2 kommenttia