Kaupunkisuunnistusta sprinttikisan päätteeksi


Yritämme päästä paikalle jos ja kun naapurikortteleissamme järjestetään maksuttomia huveja. Yksi tällaisista oli viikko sitten Senaatintorin ympäristössä järjestetty maailmancupin sprinttiviesti.



Tuomiokirkolle kävellessämme näimme suljettuja tieosuuksia sekä hurjaa vauhtia kiitäviä suunnistajaohjuksia. Kirkon ylätasanne oli jo miehitetty ja meitä alkoi tyttäreni kanssa arvelluttaa, josko mahtuisimme sittenkään seuraamaan kisoja.


Onneksi sopu sijaa antaa ja varsinkin pikkulapsille löytyy aina paikka aidan luota. Meillä oli hyvä näkyvyys niin vaihtoalueelle, kuin myös...


... kirkon toiselle puolelle, missä suunnistajat juoksivat tuhatta ja sataa toiselle kierrokselle. Askeleesta ei voinut huomata, että he olivat hetkeä aiemmin juosseet täysillä kirkon rappuset ylös.

Maailman huippusuunnistajien seuraaminen oli upeaa, mutta vielä parempaa oli tiedossa, sillä pääsimme pian itse kiertämään saman radan ja nousemaan samat portaat. Meidän juostessamme katsojat eivät kuitenkaan hurranneet.


Jonkun näkemäni uutisen mukaan meitä osaanottajia oli 931. Siltä se kyllä näytti ainakin jonottaessamme karttalaatikoille ja lähtöön. Aika nopeasti massa kuitenkin katosi Kruununhaan syövereihin.


Olen asunut Krunassa jo skidinä, siihen aikaan, kun sisäpihat olivat vielä avoinna ja niille lukituillekin pääsi helposti pyörähtämään. Niinpä vain yksi läpikulkupaikoista oli mulle uusi.

Suunnistuksen säännöt eivät ole enää takaraivossani, mutta me pärjäsimme silti loistavasti. Ainakin meidän omasta mielestämme.


Oli mahtava katsoa eri suuntiin sinkoilevia suunnistajia tutuilla kaduilla. Osa ohikulkijoista oli ihmeissään, mutta kaikki antoivat meille tietä. Kerrankin olin näkyvä juostessani.


Suunnistuskärpänen pääsi puremaan meitä molempia. Harmikseni en löytänyt netistä kesällä tai edes syksylläkään järjestettäviä suunnistuskursseja lapsille vanhempineen. Täytynee siis kaivaa vanha kompassi jostain kätköistä (apua missä se on?), sisäistää suunnistusmerkinnät ja uskaltautua lähimetsikössä järjestettäville Iltarasteille. Olisiko tässä uuden yhteisen harrastuksen paikka? 

Ma 11.6. suunnistusta | 3,5 km | 25:27 | 7:43 min/km

2 kommenttia

  1. Uskoisin että kaikkiin suunnistuskouluihin vanhemmat saavat tulla lapsen mukaan ja pienimmillä se on suositeltavaa. En ole mikään suunnituskouluexpertt. Itse kävin 6-vuotiaan kanssakanss Helsingin suunnistajien järjestämässä suunnistuskoulussa ja siellä näkyi myös isompia lapsia yksin ja vanhempien kanssa radoilla.. ja välillä oli teoriaopetusta. Pariin vuoteen ei valitettavasti ole voitu osallistua aktiivisesti suunnituskouluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että vanhemmat pääsevät mukaan lasten suunnistuskouluun. Katsoin, että keväällä olisi ollut kursseja, mutta pitääpä pistää viestiä ja tiedustella, josko olisi syksyllä mahdollista. Oikein mukavaa kesää!

      Poista