Pistin viimeisimmän kisailmoittautumisen *) sisään perinteiselle Naisten Kympille, joka järjestetään tuttuun tapaan Helsingissä toukokuussa. Olen juossut Naisten Kympin ensimmäistä kertaa muistaakseni vuonna 1986, ja otin uusiksi heti seuraavana vuonna. Väliin tuli pitkä tauko, kunnes olin sattuman kautta kolmatta kertaa lähtökarsinassa syksyllä 2021 jännittämässä tulevaa juoksua yhdessä tyttäreni kanssa.
Päätimme tuon ensimmäisen yhteisen kerran jälkeen, että teemme tästä perinteen.
Viime toukokuussa juoksemamme Naisten Kympin jälkeen jännitimme, miten aikataulupalaset osuisivat yhteen vuoden 2023 Naisten Kympin ja ruotsinkielisten koulujen viestijuoksutapahtuman, Stafettkarnevalenin osalta. Huokasimme helpotuksesta, sillä kaksipäiväinen juoksukarnevaali on sovitettu kalenteriin helatorstain jälkeiselle perjantaille ja lauantaille, Naisten Kymppi taas juostaan 27.5.
Viime keväänä kyseiset tapahtumat osuivat samalle lauantaille, emmekä olleet vielä paria päivää aikaisemmin täysin varmoja josko skidi ehtisi juoksemaan Naisten Kympin viestikarkeloilta.
Viime keväänä emme oikein osanneet jännittää itse juoksua, vaan ainoastaan sitä, ehtisimmekö ajoissa Olympiastadionilta viestitapahtumasta lähtöön. Tutut Naisten Kympin järjestäjät rauhoittelivat mua edellisenä päivänä t-paitoja ja rannekkeita noutaessani, että päästävät kyllä meidät mattimyöhäisetkin reitille. Kyseessä kun on hyvän tuulen tapahtuma, eikä juoksukilpailu.
Missasimme alkukarkelot, mutta onneksi tapahtumatorilla oli ohjelmaa myös juoksun jälkeen. Tässä esiintyjät odottamassa vuoroaan kulisseissa.
Siitä lähtien, kun skidin viimeinen viestiosuus oli ohi, jokaisella sekunnilla ja sitä pidemmällä aikayksiköllä tuntui olevan väliä. Samaisella hetkellä, kun tapasimme Olympiastadionin ulkopuolella, Naisten Kympin kuuman lähtöryhmän startti oli käsillä.
Tytär vaihtoi uudet juoksuvaatteet lennosta päälle, annoimme ylimääräiset miehelle kantoon ja kiisimme Stadionin mäkeä alas. Pikainen vessakäynti Kisahallilla, ulos Mannerheimintielle, kilpajuoksua pysäkille ajavan ratikan kanssa (me voitimme!), yksi pysäkinväli (vahingossa) pummilla, spårasta ulos ja lähtöalueelle minkä jaloistamme pääsimme.
Ehdimme kuin ehdimmekin lähtöön ennen kävelijöiden starttia.
Perinteinen kuva ennen starttia. Huomaa huojentuneet ilmeet.
Viestijuoksut ja kylmällä Olympiastadionilla vietetty perjantai ja lauantaiaamu tuntuivat skidin kropassa, eikä juoksu ollut neljän kilsan reittimerkin jälkeen enää aivan yhtä vaivatonta kuin ensimmäisellä yhteisellä Naisten Kympillämme. Mun piti monta kertaa muistuttaa rakasta juoksukaiffariani siitä, että tässä juoksutapahtumassa rento yhdessäolo on tärkeämpää kuin loppuaika.
Pitihän se arvata, että Baanalle päästyämme kisavietti iski meihin kumpaankin. Ihme kyllä meillä riitti energiaa ja sisua selkien ohitteluun.
Mitä, mitä, ollaanko jo juostu seitsemän kilometriä? Tämähän menee ihan itsestään. Ihanaa!
Siitä eteenpäin oli meidänkin helppo hymyillä. Aurinko paistaa, meillä on hyvä olla, eikä nyt ole enää mihinkään kiire.
Maaliin tuli kaksi hyväntuulista ja hikistä Popparia. Keräsimme ruhtinaalliset maalitarjoilut kasseihimme ja etsimme sopivan eväspaikan Musiikkitalon kupeesta. Olimme ylpeitä itsestämme. Me teimme sen taas!
Naisten Kympin maalitarjoilujen rinnalla muut kalpenevat.
Tämän vuoden uutuutena Naisten Kympillä on ajanottomahdollisuus 9 euron lisähintaan. Musta on loistavaa, että tällainen lisäpalvelu on otettu valikoimaan niille, jotka haluavat saada virallisen ajan juoksustaan. Päätimme kuitenkin skidin kanssa, että meille riittää tälläkin kertaa oman kellon antama loppuaika, juoksimme sitten täysillä tai pitkän kaavan kautta fiilistellen. Ja se pitää tietty muistaa, että rupattelulle pitää antaa Naisten Kympillä aikaa, oli vauhti mikä tahansa.
*) Oma osallistumiseni vuoden 2022 Naisten Kympille saatu, kevään 2023 osallistuminen maksettu omasta taskusta.
Täältä löydät Naisten Kympin osallistumishinnat. Mikä parasta, koululaiset ja päätoimiset opiskelijat pääsevät Naisten Kympille edullisempaan hintaan.
Ei kommentteja