Kaksi yhden hinnalla



Hyytävää kylmyyttä, jäätä silmänkantamattomiin, katumoskan värjäämää loskaa, lenkkareiden pohjat hajottavaa sepeliä ja... siitepölyä. Alkuvuoteen mahtuu helposti ne kahden vuodenajan piirteet, jotka eivät saa mua torille banderollit kourassa hehkuttamaan kuinka rakastan talvea ja kevättä. 

Siitepölyallergia iski jo ennen kuin ehdimme pakata joulukuusen ullakolle säilöön. Ihmettelin tuttua kirvellystä poskionteloissa ja silmissä. Tällä kertaa tajusin homman juonen nopeasti, eikä mun tarvinnut edes katsoa sääkartasta mistä suunnasta tuulee. Kevät on jo pitkällä ainakin Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa. 

Joitain päiviä myöhemmin Turun yliopiston siitepölytiedotus julkaisi Facebookissa päivityksen, jossa kertoivat pähkinäpensaan ja lepän siitepölyn kulkeutumisesta eteläisten ilmavirtausten mukana mm. Alankomaista ja Saksasta. 





Siitepölyn kaukokulkeumassa on hyvätkin puolensa. Ilman sitä en tajuaisi aloittaa antihistamiinin nappailua hyvissä ajoin ennen pahinta leppä- ja koivukautta. Olen oppinut kantapään kautta, että jos aloitan allergialääkityksen ajoissa, lääkitys tepsii tällöin paremmin.

Mutta kyllähän tämä hullulta tuntuu, kun lumisateessa aivastuttaa aivan muusta syystä kuin kylmyydestä. 

Ei kommentteja