Pimeä LUX Helsinki

LUX, valon juhla, on kauan odotettu alkuvuoden kohokohta. Rakas kotikaupunkini ja etenkin oma telmintäalueeni saa hetkeksi päälleen ylimääräisen valohunnun. Tänä vuonna päällimmäiseksi jäi kuitenkin mieleen pimeys.

Oma harrastus eli takaisin hypopressiven pariin

Olen jo pidemmän aikaa kaivannut kalenterimerkintää, joka seuraisi viikko viikolta, kalenteriaukeamalta seuraavalle. Onhan mulla toki juoksuharrastukseni, käyn salilla sekä vesijuoksen tyttäreni uimatreenien ajan, mutta multa puuttuu kuitenkin oma ajoitettu harrastukseni. Sellainen, jota en voi jättää noin vain väliin.

Vuoden ensimmäinen päivä

Kaverit ovat julkaiseet somessa erilaisia listauksia viime vuosikymmenen aikana tapahtuneista kohokohdistaan. Itselleni ei tullut mitään järisyttävää mieleen muistellessani viimeisintä kymmentä vuotta elämässäni. Blogiini tekemäni pistetarkastus vahvisti aavisteluni todeksi. Elämä on ollut lapsiperhearkea. Ei muuttoja, ei avioero(j)a, ei lukuisia ulkomaanmatkoja, ei... vaikka mitä. Tosin on se ollut myös tulvillaan vaikka mitä, kuten futista, juoksua, uintia ja ystäviä, lapset ovat kasvaneet mittaa niin fyysisesti kuin osaamiseltaankin ja me aikuiset olemme yrittäneet pysyä kaiken muutoksen rinnalla. Kotimme on ränsistynyt kymmenen vuoden verran ja kroppani ja kasvoni samassa ajassa... No, ei mennä siihen.