Tapasimme L:n kanssa Makasiiniterminaalin kulmilla ja
päätimme lähteä juoksemaan sisämaahan, eli pitkin Bulevardia. Kaivarin kierto
ei tullut kysymykseenkään, sillä meren läheisyydessä jalat lipsuivat ja
liukuivat vallattomina mustalla jäällä.
Kotimatkalla ohitin Kauppatorilla miesjuoksijan, joka veti
kohdallani hurjat lipat. Otin spontaanisti kiinni ja halasimme toisiamme
samalla kun teimme kaikkemme ettemme rojahtaisi pyörätielle. Otimme
muutaman tanssiaskeleen ja pysyimme kuin pysyimmekin pystyssä. Selvisimme
molemmat säikähdyksellä. Polvi vääntyi hieman, mutta uskon sen korjaantuvan
hyvillä yöunilla. (Se auttaa miltei kaikkeen). Vaihdoimme erotessamme muutaman sanasen ja valloittavat hymyt.
Sinkut tässä teille uusi iskutapa ;)
Saas nähdä mitä uusia lihaksia mulla onkaan huomenissa.
Jäällä juostessa tulee jännitettyä kroppaa aivan toisella tapaa kuin
normaalisti. Pitää olla varuillaan myös rasitusvammojen kanssa, sillä tällainen
sipsuttelu on kaukana oikeasta juoksutekniikasta.
Ruotsalaisuuden päivänä 7,8 km | 45:10
Adam Lambert ja L. rytmittivät juoksua kumpainenkin
vuorollaan.
Ei kommentteja