Voiko synnyttämistä ja maratonin juoksemista verrata toisiinsa?


Jännitän parhaillaan ystäväni synnytystä. Hän lähti Naistenklinikalle tunti sitten. Samalla muistin kuluneen vertauksen maratonista ja synnytyksestä. Kahden synnytyksen ja 11 juostun maratonin kokemuksella kirjasin mieleeni juolahtaneita yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia:

+ Kumpaakaan kokemusta ei unohda, vaikka yksityiskohdat ovatkin usvan peitossa (onneksi).
+ Ärräpäät lentävät takuuvarmasti jossain vaiheessa.
+ Tulee hiki.
+ Energia on vähissä.
+ Paikat ovat jälkeenpäin kipeinä.

+/- Kannustus auttaa jaksamaan.

- Maratonin voi jättää milloin vaan kesken, synnytyssalista ei voi karata.
- Synnytyksen kipu on infernaalinen verrattuna juoksun aikaiseen kivistelyyn.
- Synnytyksen kestoa ei voi määritellä etukäteen.
- Synnyttäessä millään muulla ei ole väliä, on vain tämä hetki. Maratonilla ajatukset haahuilevat tulevissa koitoksissa, juoksun jälkeisessä illallisessa, ...
- Maraton on kuin huume. Sitä on pakko saada lisää ja pian. Itselläni ei ole koskaan ollut samanlaista himoa päästä uudestaan Naistenklinikalle synnyttämään.

Maratonäidit tuliko mieleenne jotain lisättävää?

Nyt painun vällyjen alle jännäämään. 



Ei kommentteja