Tavallinen torstai


Tänään oli ihan tavallinen torstai. Päivä ei jää aikakirjoihin erityisen muistorikkaana, saati järin huonona. Tähän päivään on kuitenkin ripoteltu pieniä ilon aiheita:

  • Ihana, hullu tiimi, jonka kanssa saan työskennellä
  • Yhdellä jos toisella tiimistä oli karkinhimo, joten pomo lähti ostoksille (reilu peli, eikö vaan!)
  • Tein ensimmäistä kertaa sitten vuoden yksi ja kaksi silakkapihvejä. Ainakin ¾ perheestä tykkäsi niistä.
  • Ihana, hymyilevä nuori nainen piti mulle ratikan ovea auki, jotta ehdin kyytiin
  • Laiskotuksesta huolimatta karkasin salille ja kykenin juoksemaan. Aaah!
  • Ehdin kotiin peittelemään pienet kultamurut
  • Sain taas kerran herkkuiltapalan

Päivään mahtui myös perusarkihärdelliä: 
  • Sykkiviä ohimoita kun aamutoimet veivät liikaa aikaa
  • Lennosta alamäessä pukeutumista kiirehtiessäni bussiin
  • Periaatteesta kaiken vastustamista. Äänekkäästi ja aikaa säästelemättä.
  • Uhmaa, uhmaa ja uhmaa
Nämä jälkimmäiset ovat onneksi sitä aika kultaa muistot -osastoa. Oikeasti niitä ei siis koskaan tapahtunut. Nyt ja seuraavat 10 vuotta vaan tuntuu siltä.





Ei kommentteja