Kahden ja puolen viikon mittainen sometauko on tehnyt hyvää, samoin se, ettei mulla ole ollut livenä muita kunnon ihmiskontakteja, kuin oma perheeni. Vasta näin kesän myötä olen tajunnut, kuinka paljon energiaa ja tsemppaamista uusi työympäristö erityisolosuhteissa onkaan multa vaatinut. Onneksi akkujen lataus alkaa lähennellä sataa prosenttia ja olen saamassa takaisin oman, megasosiaalisen itseni.
Olen toki käynyt lomallakin tykkäämässä kavereiden päivityksistä, enkä ole ottanut lomaa uutisilta. Helsingin Sanomissa 25.7. julkaistu artikkeli, joka käsitteli koronaa ja syksyn tulevia tapahtumia, sai mietteliääksi:
Jokaisen tulisi miettiä omaa käyttäytymistään koko ajan. Minne on oikeasti tarpeen mennä? Onko välttämätöntä osallistua tilaisuuksiin, joissa on suuri riski joutua lähelle muita? Onko nyt hyvä lähteä vapaa-ajan matkalle ulkomaille, vai voisiko vielä odottaa?"Kirsi Varhila, STM:n kansliapäällikkö
Istuin juttua lukiessani tallinnalaisessa hotellissa. Baltian kierrokselle lähteminen oli punnittu tarkkaan eri kanteilta, eikä vähiten koronan kannalta. Matkaa puoltavat seikat voittivat, syihin sen kummemmin tässä paneutumatta niiden henkilökohtaisuuden vuoksi. Perheemme matkustaa harvoin ulkomaille (Ruotsia ei lasketa mukaan), mutta tämä matka osoittautui monella tapaa välttämättömäksi.
Aamiaisen perussetti: purkitettua ruokaa, maitokahvi ja käsidesi
Kun kerran matkalle tuli lähdettyä, eikä sitä (yllä lainattua) kommentointikohtaa voinut enää muuttaa, aloin ajatella tulevia tapahtumia ja asioita. Ensimmäisenä pulpahti mieleen ensi lauantain puolimaraton Twilight Runilla, ensimmäinen juoksukisani pitkään aikaan. Päätin saman tien, että jätän sen väliin. Olo oli huojentunut päätöksen jälkeen. Huomasin, että ristiriitaiset tunteet olivat velloneet jo jonkin aikaa sisälläni.
Uskon, että kisajärjestäjät tekevät parhaansa, jotta mahdollisilta koronariskeiltä vältyttäisiin. Tunnen kuitenkin kilpailuhenkisen itseni hyvin. Optimoin juoksulinjat mahdollisuuksien mukaan ja teen näin myös ohitustilanteissa. Heitän silloin kaikki soveliaaseen turvaväliin liittyvät ajatukset päästäni ja kirin parhaani mukaan rinnalle ja ohi. Tiedän, että ulkoilmassa ja lyhyessä kohtaamisessa riski ei ole järin suuri, mutta en halua ottaa riskiä siitä, että tartuttaisin koronan johonkuhun kilpakumppaneistani.
Väljää
Ai miten niin tartuttaisin? Vaikka olen ollut matkoilla ns. turvallisissa maissa ja koko perheeni on ollut ylivarovainen, mistä sitä voi kuitenkaan olla varma, mitä tuliaisia sieltä tulee tuotua. Toki korona voi iskeä vaikka kotimarketin ovella, mutta turistikohteissa kiertämisellä sen saa todennäköisemmin haaviinsa.
Koko perheeni voi tällä hetkellä hyvin. Kenelläkään ei ole tunnistettavia koronaoireita, mitä nyt siitepölyallergia välillä vaivaa. Uskon, että voimme edelleen hyvin niin tulevana kisapäivänä, kuin myös sen jälkeenkin. Olen kuitenkin sinut tekemäni päätöksen suhteen. Jonkun mielestä olen varmastikin vainoharhainen liioittelija, mutta omasta mielestäni olen vastuuntuntoinen juoksija.
Valitsimme rantalomapäivän viettoon Jurmaalaa rauhallisemman, paikallisten suosiman kohteen.
Ei kommentteja