Jotta vankkatekoinen jugendkaappi saatiin siirrettyä olkkarista lastenhuoneen puolelle, se piti ensin tyhjentää. Ja koskapa komeroon piilotetut lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat piti saada jonnekin muualle näkymättömiin, niille piti taikoa uusi paikka. Ratkaistaakseni tämän aloitin suursiivouksen, joka olisi pitänyt tehdä jo kuusi vuotta sitten ennen tänne muuttoa. Kaiken kaikkiaan seitsemän jätesäkillistä on jo jättänyt huushollimme. Raivattavaa riittää silti.
Olisi paljon helpompaa valikoida, heittää pois ja kierrättää, jos neliöitä olisi sata enemmän. Nyt pitää kestää se tosiasia, että koti on kuin räjähdyksen jäljiltä, kunnes kaikki tavarat ovat löytäneet järkevät paikkansa. Oikeita paikkoja ei ole, sillä käytännön tarpeet asettelevat kaiken ennen pitkää taas uusiksi.
Järjestely on stopannut flunssaani. Näyttää huolestuttavasti siltä, että Pikku N:n myöhästyneet synttärit vietetäänkin sunnuntaina jätesäkkivuorikiipeilyteemalla. Vaihtelun vuoksi kykyjään voi myös testata kangaspinossa ja pienten pussilakanoiden kasaan voi laskeutua pehmeästi pepulleen. Mitä turhia kapuamaan uuteen pöytäliinavarastoon vaatekaapin ylähyllyllä. Teeman mukaisesti pöydän voi päällystää jätesäkeillä ja lattian voi myös vuorata niillä.
Meillä ei ole koskaan stressattu kakkupiperrysten kanssa. Nyt pääsen tavallistakin helpommalla. Pursotan vain tarpeeksi lakukastiketta jäden päälle. Ja niin kaikki näyttää siltä, kuin olisimme suunnitelleet synttäriteemaa viikkotolkulla.
Jos saan tsempattua yhdessä muun perheen kanssa kotimme siedettävään juhlakuntoon, saatan napata juhliin värimaailmaa lastenhuoneen säilytyspussukoista. Vaikka jätesäkit houkuttelevatkin helppoudellaan...
