Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaatteet. Näytä kaikki tekstit
6.11.2017
Jäiselle pepulle kyytiä
Jäätyvien rintojen ongelma on ratkaistu, mutta mitä tehdä pepulle, joka jähmettyy pakkasta lähentelevässä merituulessa.
Talvijuoksutrikoissa on paneelit reisien ja tarakan kohdalla. Useimmiten ne blokkaavat osan kylmyydestä, kunhan pidän vauhtia yllä. Mutta mitä tehdä kun juoksu pysähtyy?
11.5.2017
4) Ratkoja | 9 asiaa minusta
Onneksi katukuvassa ei enää näe kuin satunnaisesti puvun hihaan vahingossa jääneitä kangasmerkkejä. Sen sijaan, jos oikein tarkkaan tiirailet, saatat huomata yhden jos toisenkin halkion, jonka harsimalanka on jäänyt ratkomatta.
19.1.2014
Ruma vai kaunis?
Olin vielä viime talvena toppahousunainen. Mielestäni on turha palella, kun vaatteetkin on keksitty. Toppikset ovat kuitenkin parhaimmillaan kelkkamäessä. Valitettavasti ne ovat bussissa kuin mukana kannettava sauna. Asiakaskäynnille niitä ei kannata pukea, jollei välttämättä halua strippaustuokiosta jään murtavaa keskusteluaihetta.
Tämän talven löytöni on toppahame. Näin epämuodikkaalla hameella ei tästä blogista saa tekemälläkään muotiblogia. En ole vielä päättänyt, onko se ruma vai kaunis, mutta käytännöllinen kuitenkin.
Hame pitää mut lämpimänä, mutta sisätiloissakin olo on siedettävä. Mikä parasta, hameen saa helposti päälle ja pois, ilman sen kummempia kommervenkkejä, kiitos ylhäältä alas ylettyvän vetoketjun. Tarvittaessa hame käy avattuna vaikka torkkupeitosta.
Löysin Tuxerin toppahameen IgorSportista 200 kruunulla. Untuvainen Deluxe-versio olisi maksanut yli tuplaten enemmän. Näytän napanaiselta tai nallekarhulta, kun yhdistän hameen muhkeisiin ylipolven säärystimiin ja toppatakkiin. Esteettisyydestä viis, kunhan on lämmin.
"Hoppsan. En kjol som värmer." Nyt kun toppahametta osaa etsiä, niitä löytyy vaikka mistä.
27.3.2013
Talvitakki
Neljä vuotta sitten vaatteeni lojuivat varaston kätköissä aina toukokuun loppuun saakka. Kuljin siihen asti talvikengissä ja raskaustalvitakissa. 15 lämpöasteella ei ollut merkitystä, eikä sillä, että lapsi oli syntynyt jo kuukausia aiemmin.
Olo oli taivaallinen, kun sain vihdoin varastosta omat kledjut päälle. Tarhassa oltiin totuttu kuukausien kuluessa talviseen olemukseeni. Kun hain omana itsenäni poikani tarhasta, eräs ihanista hoitajista ihmetteli, ettei tiennyt lapsilla olevan enoa.
Nykyinen talvitakkini ei ole maailman trendikkäin, mutta eipä ole kantajansakaan. Ei se ole liioin väripilkkukaan, mutta lämmittää tarvittaessa. Olen oppinut lapsilta kerrospukeutumisen taidon ja talvitakkini sopii siihen täydellisesti.
Totta totisesti toivon, ettei tarvitse kiskoa tuota takkia päälle sään takia päivästä toiseen toukokuun loppuun asti. Tänään näyttää jo varsin lupaavalta. Kunhan vaan säiden valtija muistaa katsoa kalenteria ja kääntää sen sivuja viikko viikolta, ettei sää jää junnaamaan paikoilleen.
Olo oli taivaallinen, kun sain vihdoin varastosta omat kledjut päälle. Tarhassa oltiin totuttu kuukausien kuluessa talviseen olemukseeni. Kun hain omana itsenäni poikani tarhasta, eräs ihanista hoitajista ihmetteli, ettei tiennyt lapsilla olevan enoa.
Nykyinen talvitakkini ei ole maailman trendikkäin, mutta eipä ole kantajansakaan. Ei se ole liioin väripilkkukaan, mutta lämmittää tarvittaessa. Olen oppinut lapsilta kerrospukeutumisen taidon ja talvitakkini sopii siihen täydellisesti.
Totta totisesti toivon, ettei tarvitse kiskoa tuota takkia päälle sään takia päivästä toiseen toukokuun loppuun asti. Tänään näyttää jo varsin lupaavalta. Kunhan vaan säiden valtija muistaa katsoa kalenteria ja kääntää sen sivuja viikko viikolta, ettei sää jää junnaamaan paikoilleen.
Tämä Team Sportian sivuilta napattu Didriksonsin talvitakki muistuttaa omaani.
21.2.2013
Kiertelyä kirppiksillä
Matkailu on muuttanut hieman muotoaan lasten tultua kuvaan mukaan.
Vielä kymmenen vuotta sitten Tukholman reissut olivat värikkäitä, kaikki aistit
täyttäviä inspiraationhakumatkoja: brunsseja, lempimerkkien poistonurkkien
penkomista, valokuvausta, ihmisten ihmettelyä, kävelyä, kävelyä, kävelyä...
Eläväisten lasten kaitsemiselta ympäristön havaitseminen on nykyään haasteellista ja shoppailu on keskitetty mainioille kirppiksille.
Kävimme toki kirpputoreilla aiemminkin tekemässä satunnaisia löytöjä. Nyt vierailemme
kuitenkin aivan eri osastoilla kuin 10 vuotta sitten. Etsimme hyväkuntoisia lastenvaatteita, lasten
kirjahyllyyn ruotsinkielistä täydennystä sekä joitain mukavia,
pieniä ja välillä isompiakin leluja, joista lapsukaiset ovat haaveilleet tai
joita eivät edes tienneet olevan olemassakaan.
En ole varmaan koskaan lähtenyt Erikshjälpenistä tyhjin käsin. Tukholman Erikshjälpen Spångassa on siedettävän junamatkan päässä keskustasta. Hinnat ovat muita vastaavia kirppisketjuja himpun verran edullisempia
ja vaihtuvuus on hyvä. Jos päätät lähteä kirppisretkelle, tarkasta ensin aukioloajat. Erikshjälpen on avoinna vain osan viikosta. Niinä päivinä,
jolloin ovet ovat suljettuina kaupankäynniltä, ihmiset tuovat säkkikaupalla
uutta, hyväkuntoista myytävää.
Siskoni kotikaupungin Erikshjälpenistä tarttui
mukaani ihana parivaljakko 10 kruunulla (noin 1,20 €). Nancy ja Nikita
muuttavat työpöydälleni kannettavan viereen potkimaan lisävauhtia työntekoon:
Olemme tehneet hyviä löytöjä myös Pelastusarmeijan Myrorna-liikkeistä (kutsumme kotoisasti myyriksi). Miss N:lle on tarttunut mukaan miltei käyttämättömiä juhlamekkoja passelilla hinnalla. Yksi rakkaimmista löydöistä on kuitenkin
käyttämätön Monchhichi, joka istui yksin lintuhäkissä ja tuntui odottavan meitä. Rakastin Monchhichejä
pienempänä ja vaikuttaa siltä, että rakkaus niihin on siirtynyt äidinmaidossa myös tyttärelle. 25 kruunua tästä oli
mielestäni varsin sopiva hinta:
Emmauksen liike Slussenilla on jokaisella reissulla must, jos vain sattuu
olemaan auki. Olemme löytäneet oikeita helmiä naamiaispuku- ja kirjaosastoilta. Viereisessä kellariliikehuoneistossa on oma vintage-osastonsa. Sitä kannattaa ehdottomasti vilkaista Götgatanin suunnalla pörrätessä.
Stockholms Stadsmissionin liikkeitä on ripoteltu ympäri
Tukholmaa. Esimerkiksi Gamla Stanin liikkeessä myydään erityisesti
antiikkia ja kulttuuritalon infomyymäläästä saa muun muassa ketjun omia REMAKE-tuotteita.
Pengomme kesäisin Tukholman pihakirppiksiä aina kun sellaisia sattuu tulemaan matkan varrelle. Olemme löytäneet tiemme kiinnostaville sisäpihoille seuraamalla
sähköpylväsmainontaa, kauppojen ilmoitustauluja ja ulko-oviin teipattuja ilmoituksia. Samat viestintävälineet tuntuvat toimivan ihan täällä kotikulmillakin.
Täytyypä taas tehdä kevään suuri raivausoperaatio ennen seuraavaa Siivouspäivää 25.5.2013. Laitan paljon ihanaa lastentavaraa kiertoon. Pistäpä siis jo kalenteriin merkintä oikean päivän kohdalle ja rastita kartasta Meritullinkadun päässä, numero 33:n kohdalla oleva aukio. Tule sinne kanssani myymään aarteita kaapistasi tai tutkailemaan josko jotain tarpeellista löytyisi.
Saa nähdä koska Siivouspäivä monistuu tuonne lahden toiselle puolelle. Jos siellä muuten on jo jotain vastaavaa, vinkkaattehan siitä ihmeessä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)