Puistoilua ja joulukadun kouluamista

Lasten on pakko päästä ulkoilemaan joka päivä. Lompsimme tänäänkin räntäsateeseen, vaikka olisimme Pikku N:n kanssa tehneet mitä tahansa muuta kotosalla. Miss N taas oli innoissaan. Hyvällä lykyllä kuulemma voisi jopa sataa lunta.

Kävimme Säätytalon puistossa ihmettelemässä, mitä siellä voisikaan tehdä. Salaojitimme puiston puolikkaan ja lapsukaiset laskivat kuraliukumäkeä. Rapa lensi ja hauskaa oli!

Tarkoituksenamme oli käydä katsastamassa Tuomiokirkko. Ylätyksekseni lapset kertoivat, etteivät ole koskaan käyneet siellä, vaikka ohitammekin sen miltei päivittäin. Vakuutin lapsille, että kirkkoon saa mennä kuriksissakin. Jäimme kuitenkin ulkopuolelle itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksen vuoksi. No, tulehaan noita tilaisuuksia muitakin.

Kävimme vielä ihailemassa Aleksin jouluikkunoita. My o My:n Haldin-ikkuna oli kiehtova. 
Pikku N oli yllättynyt, että somistus kuului vaatekaupalle. 

Miss N olisi ottanut Minna Parikan ikkunasta mieluusti kaikki kengät omakseen. 
Nukketalo jäi niiden rinnalla kakkoseksi.

Jouluseimet ovat täällä taas. Niiden kiertäminen kuuluu jokajouluisiin perinteisiimme.

Stockmannin jouluikkuna ei pettänyt tälläkään kertaa. 
Siellä riittää yksityiskohtia ihailtavaksi moneen tarhamatkaan. 

Stockan Lego-ikkuna on upea! Siellä on houkutuksia ikkunan täydeltä kaiken ikäisille Lego-faneille. En pistäisi itsekään pahakseni, jos joulupukki toisi lapsukaisille Legoja ja pääsisin avittamaan rakentamisessa. Tämänhetkiset suosikit taitavat olla Chimat ja Friendsit. 

Onko talvi vain asennekysymys?

Ylikierroksilla käyvät lapsukaiset piti saada happihyppelylle ennen iltatoimia. Voi sitä iloa, kun he pääsivät nauttimaan vastasataneesta lumesta, ennen kuin se hetken kuluttua oli vain pelkkä muisto. "Nu är det vinter, mamma!"

Lapset saivat kaavittua innoissaan lumet maasta puolisen tusinaan lumipalloa. Ohikulkenut nuori nainen katseli menoa hymyssä suin ja kiitti näkemästään: "Tästä pitää imeä oikeaa asennetta." Niinpä. Tällainen anti-talvi-ihminenkin käänsi hetkeksi aikaa kelkkansa.

Talvi voi olla ihan ok, mutta mikä parasta, kevät on taas yhden päivän verran lähempänä!

Narinkkatori vuosi sitten itsenäisyyspäivänä :

Snögefutista

Töölön pallokentän reunustalla kökkiminen myrskytuulessa ei ollut kaikista houkuttelevin päätös viikonlopulle. Mutta minkäs teet, kun Pikku N on hulluna futikseen ja perusperiaatteena on, ettei harrastuksista sluibailla.

Oma laiskuuteni alkoi hävettää nähdessäni pojan onnen hänen päästessään pelaamaan. Olin varustautunut toppahousuilla ja muilla vermeillä, eli ei mullakaan hätää ollut. Ei, vaikka tuuli sen kun kiristyi ja kevyt lumisade alkoi piiskata kenttää treenien alkaessa.

Pojan kanssa potkiessa palloa vaikutti siltä, että terveen paperit ovat kohta taas taskussa. Lenkkipolku olisi kutsunut, jos ei olisi mustan jään keli. Ehkä ensi sunnuntaina vaihdan toppahousut juoksutrikoisiin futistreenien ajaksi.