Lapsiperhelogistiikkaa

Tähän viikkoon on mahtunut haasteellisia yhtälöitä.

Eilen Pikku N:n eskari avasi ovensa 7:45, eli täsmälleen samaan aikaan, kun meidän piti olla ilmoittautumassa Miss N:n kanssa leikkaukseen. Miehellä taas alkoi kokous 6:45 Pitkänsillan toisella puolella. Onneksi saimme luvan viedä unisen pikkuzombien yöpuvussa, talvihaalareihinsa sullottuna puoli seiskalta eskarikaverin luokse aloittamaan aamuaan.

Tänään menin töihin aamuvarhaisella, jotta saimme tehtyä miehen kanssa vahdinvaihdon kesken työpäivän. Mutta mitä tehdä, kun on vain yksi aikuinen, toipilas, sekä eskarilainen, joka ei saa vielä kulkea yksin koulumatkaansa? Silloinkin kutsutaan ystävät apuun.

Pikku N pääsi krunalaisen logistiikkaveturin matkaan. Yksi vanhempi kerää aamuisin jonoon lapsia yhden tuolta, toisen täältä ja päätyy turvallisesti koululle. Letka kaarsi tänään ikkunamme alta, jotta Pikku N pääsi myös mukaan. Tuossa veturissa kiteytyy pienen kylämme parhaat puolet!

Huomenna apuun kiitää isäni. Saa nähdä, josko hän pääsee kököttämään nukkekodin viereen tai auttamaan tarrakirjan kanssa. Ehkäpä lasten filmien kiintiö tulee täyteen yhdessä päivässä. Joka tapauksessa tiedossa on pienen, pirteän tyttösen tauotonta pulinaa. Ja kuka onkaan parempi seuralainen, kuin oma isoisä.

Kiitos teille, ihanat arjen helpottajat!

Kuva napattu Gunilla Bergströmin ihanan levottomasta Alfons ABC -kirjasta:

Leikkaus

Leikkausjonossa on parisensataa lasta ja arvioitu jonotusaika kaksi kuukautta. Kun sairaalasta ilmoitettiin eilen iltapäivällä, että täksi päiväksi olisi peruutusaika heti aamuvarhaiselle, en empinyt hetkeäkään. Kävimme tsekkauttamassa Miss N:n nielurisat viime torstaina ja alle viikossa leikkaus on ohi. Meillä kävi aikamoinen mäihä.

Onko nyt sitten erikoisen hyvä aika sairastaa kotosalla? No ei tietenkään. Mutta onko kahden viikon, puolentoista kuukauden tai 8 viikon kuluttua? No ei varmasti. Sairastuvan ja töiden organisointi aiheuttaa päänvaivaa, oli ajankohta mikä tahansa.

Löysin itsestäni leikkaussalissa uudenlaiset äidinvaistot, kun Miss N vaipui hetkessä syvään uneen. Ahdistuin, kun tajusin, että siinä hän nyt on, aivan yksin, muiden ihmisten armoilla. Onneksi sain tyhjennettyä pääni liioilta ajatuksilta kuuntelemalla silmät kiinni Harry Potterin ensimmäisen huispausottelun käänteitä.

Kummallakin oli hurja kiire pois sairaalasta. Sammuimme vihdoin aamupäivän jännittävien tapahtumien ja huonosti nukutun yön väsyttäminä. Mies ja Pikku-N löysivät meidät kotiintullessaan sohvalta tuhisemassa päät vastakkain. Veikkaanpa, että tupluurit tulivat tarpeeseen. Jo nyt vaikuttaa siltä, että tulossa on levoton, vähäuninen yö.

Päivän filmit: Risto Räppääjä ja Viileä Venla sekä Kaunotar ja Hirviö. 

Multa kysyttiin jälkimmäisestä: "Hei mamma onko tää sulle vähän liian spännande?" 

Joululahja etuajassa

Viikonloppu on kulunut kolmea työpöytää kierrellessä. En ole ollut kovinkaan läsnäoleva äiti.

Viime yönä kävelin duunista kotiin neljän aikoihin. Kuuntelin luureissa Harry Potteria ja tapasin matkalla  zombien, sekä hassun parin. Jälkimmäinen seisoi naamat ja masut Sörnäisten rantatielle päin, kadulla olevan suurimman lätäkön kohdalla. Hei eivät olleet millänsäkään, vaikka ohikiitävät autot heittivät heidän päälleen hienot kurasuihkut. Siinä he tapittivat hiilikasan suuntaan.

Tänään näin työpöytäni äärestä niin aamuauringon, kuin myös hämärän laskeutumisen. Olin henkisesti varautunut siihen, että iltavuoro alkaa siivoten, kun astun jälleen kotiovesta sisään. Täällä kun pitää hieman raivata, jotta Ruotsin suku mahtuu huomenissa sisään.

Yllätys oli suurenmoinen. Lapsukaiset eivät olleet malttaneet mennä edes suihkuun, kun halusivat pyyhkiä pöytiä ja lattioita "että mammakin saa vähän levätä". Vielä täällä on tekemistä, mutta nyt täällä mahtuu jo liikkumaan, muutenkin kuin vain jonossa polkuja pitkin.

Halasin rakasta kolmikkoani kiitokseksi. Kohta käperryn katsomaan nauhalta Sillan loppuhuipennusta. Tässä illassa on joulun tuntua.


Jättikokoinen laatikollinen Barbien huonekaluja ja tarve-esineitä löytää sekin paikkansa lastenhuoneesta. Onhan tämä muoviturhuutta, mutta kyllä näillä Ruotsista kirpparilta löydetyillä leluilla on jo ehditty meilläkin leikkiä ahkerasti.