Näytetään tekstit, joissa on tunniste asuminen. Näytä kaikki tekstit

Pakkasukko kylässä



Olen asunut Töölössä pariin otteeseen. Osoitteiden välissä on pieni puisto sekä nopeasti laskettuna 25 vuotta ja risat. En muista ensimmäisestä kodistani Apollonkadulla mitään. Siitä toisesta, vastaremontoidusta kodista on jäänyt mieleen...

...kylpyhuone, jossa olisi voinut pitää kokonsa puolesta tanssiaiset. Kaikki oli tehty pyörätuolimitoituksella. Pyörätuolia ei tosin olisi saanut  kolmanteen kerrokseen. Sekä hissi että portaikko olivat siihen aivan liian ahtaat.

...keittonurkkaus, johon valui yläkerran vedet kesken Fucking Åmålin katsomisen.

...makuuhuone, jossa nukuimme pipot päässä, täkkien alla ja tuplamakuupussin sisällä. Parvekkeen kieroa ovea ei oltu vaihdettu rempassa. Lumi satoi sisään ja pysyi sulamattomana parketilla. Tämä talviajan jääkaappi toimi juhlajuomien viilentäjänä.

Muistot Töölöstä tupsahtivat mieleeni, kun ensimmäisten lumimyrskyjen aikaan huomasin ikkunalaudallamme lunta. Huoltomies oli tosin käynyt ikkunamme läpi kuukautta aiemmin ja fiksannut niitä. Rakkaani teippasi ikkunat näin joulun kunniaksi. Silti joulukuusen koristeet heilahtelevat suloisesti ilmavirrassa.

Kaverit ihanaiset, ottakaa mukaan villasukat kun tulette kyläilemään. Täällä on välillä hieman vilpo.

Katsoimme Lumiukon lasten kanssa kylki kyljessä. Jouluperinteitä tämäkin. 
Eipä se ukkokaan filmissä sulanut kotioloissa. Mitä nyt takkatuli kirpaisi hieman. 

Sit se sinne ja tää tänne


Helsinkiläisten keskimääräinen asumisväljyys oli vuonna 2008 33 neliötä asukasta kohden ja meidän perheessämme ruhtinaalliset (?!) 15. Emme me vieläkään pääse brassailemaan pesämme suuruudella, mutta nyt meillä on sentään nelihenkiselle perheelle lääniä saman verran kuin 2,2 normisuomalaisella yhteensä. *)
Teimme viime viikonloppuna pienestä mutta ah-niin-valoisasta olohuoneestamme rubikin kuution. Nimensä mukaisesti huoneessa oleillaan ja siihen tarvitaan omat soppensa niin löhöilylle kuin ruokailullekin. Huonekaluja on siis ripoteltu huoneeseen parinkin edestä. Televisiotaso, vanha astiakaappi ja kirjahylly olivat ainoat, joilla emme testanneet lihaskestävyyttä. Kaikki muu sai pyörähtää uusille paikoilleen. Koko perhe osallistui, kukin omien voimiensa mukaan.

Uuteen olohuoneeseemme totuttelu vei hetken. 
Nyt tunnen oloni täällä entistäkin kotoisammaksi.



Mäyris, uskollinen vahtikoiramme

*) Lankinen, Markku & Lönnqvist Henrik (2010): Neliöt tiukilla. Asumisväljyys Helsingissä