Tahdon rakastella sinua

Kuulin biisin radiosta ensimmäistä kertaa aamiaispöydässä Rovaniemellä asuessamme. Taisin olla tokaluokkalainen. En kysynyt äidiltä mitä kappaleen sanat tarkoittivat. Taisin tajuta ne muutenkin. Jos en täysin, niin ainakin omalla tavallani.

Juoksin kouluun laulaen: "Tahdon rakastella sinua,..."

He olivat täällä

Isoa seuruetta alkoi hymyilyttää, kun pöllähdimme Helsingin kaupunginmuseon sisäpihalle tyttäreni kanssa ja hän huudahti innoissaan: "Mammaaa! Ihanaaa!" 

Seurue oli täsmälleen samaa mieltä pikkuisen kanssa, he osoittivat sen vain hieman hiljempaa. 

Kun käyt Senaatintorilla joulun aikaan, käy katsomassa viimevuotisesta Lux Helsingistä tuttuja He olivat täällä -teoksen valohahmoja. Nyt niihin voi tutustua rauhassa ilman väkimassan painetta kaupunginmuseon aukioloaikojen puitteissa. Tai mistä sitä tietää, vaikka koko Helsinki keksisi suunnata sinne kulkunsa juuri viimeisenä näyttelypäivänä 31.12. Ole siis ajoissa!

Ja uusi Lux Helsinki on sekin ihan tuota pikaa. 

Pissaava paha poika

Sen kerran, kun jätin kameran ja kännykän kotiin yöjuoksulla, pääsin ihailemaan kuvataiteilija Tommi Toijan betoniveistoksen Bab Bad Boyn saapumista Kauppatorin reunalle.

Patsaasta on toki ollut rutkasti iloa tuonkin yön jälkeen juoksuillani. Viimeviikkoisella lenkillä taksi pysähtyi keskelle katua kesken ajon. Ikkuna veivattiin auki ja sieltä kurkisti pää ja kamera. Taksin taakse syntyi pienoinen jono. Yhdentoista aikaan illasta kaupungin syke näyttää rauhoittuvan. Jonon hännillä Musta Maija odotti myös kärsivällisenä, että turisti saa ikuistettua Kauppatorin uuden komistuksen.

Kävimme Miss N:n kanssa kuvaamassa patsaan viime sunnuntaina, sillä kuvausvehkeet olivat olleet yöjuoksulla taas kerran jossain muualla, kuin hikisissä hyppysissäni.

Lautailua, juoksua ja hieman myös taidetta

Teimme Taiteiden yön tehoiskun Kaivopuistoon. Soitinpuisto oli hieno näky ilta-auringossa. Lapsille suurin juttu oli kuitenkin skeittipuistossa kaahaaminen potkulaudoilla.

Nostan hattua (vai pitäisikö sanoa skeittikypärää) niille lukuisille nuorukaisille, jotka antoivat tilaa kahdelle "hyttyselle". Veikkaanpa, että suuntaamme puistoon vielä monet monituiset kerrat ennen lumipeiton laskeutumista.


Tämäniltainen yöjuoksu oli täydellinen, eikä juoksusäässä ollut moittimista. Sopivasti tuulta, asteita 16 ja kirkas taivas. Tätä juoksua on kannattanut odottaa! Viime kuukausien kituuttamisesta ei ollut tietoakaan, enkä olisi millään halunnut lopettaa. Näitä lisää ja paljon!   Pe 23.8. | 11 km | 58:30

Take Away -taidetta?

Talomme seinustalla on kököttänyt taulu aamuvarhaisesta lähtien. Onko tämä mahdollisesti myyntinäyttely vai take away -taidetta? Ripustus on olematon mutta asettelu toimii.

Pieni vesimieheni

Poikani on vesimies tai sitten kauris, riippuen mistä lehdestä horoskoopin bongaa. Oli kumpi tahansa, vesi on ollut hänen omin elementtinsä pienestä pitäen. Ollessaan hieman päälle vuoden ikäinen, tarhan tädit epäilivät, että poika voisi löytää vettä vaikka Saharasta. Uskon tähän itsekin. Vesi vetää häntä yhä puoleensa magneetin tavoin.

Pikku-N täytti tänään ystävänsä kanssa tarhan pihalla olleen muuttolaatikon vedellä. Kun se oli täynnä, ei aikaakaan, kun N oli pyllähtänyt laatikkoon peppu edellä. Siinä oli naurussa pitelemistä sekä vaatteissa ja kumppareissa vettä puristeltavana. Onneksi N ei häkelly pienistä veden kanssa peuhatessaan. 

Pari kesää sitten Italiassa lomaillessamme iso aalto vyöryi ylitsemme. Tiukasta puristuksesta huolimatta poika irtosi otteestani... 

Sain viimein nilkasta kiinni ja nostin hädissäni pojan ylös umpisukkeluksista. On varmaan selittämättäkin selvää, että nuo sekunnit olivat elämäni pisimmät. Pieni vesimies ei ollut millänsäkään. Manaili vaan, että mustekala vei hänen uimahellehattunsa meren pohjaan. Sydämeni ei lakannut hakkaamasta kahtasataa kuin vasta monen metrin päässä rantaviivasta kuuman hiekan syleillessä varpaitani. 

Näin Suuren sinisen 17-kesäisenä Pariisissa "Ranskan isän" kanssa. Menimme leffan jälkeen jädelle. Söin jättikokoisen banana splitin ja Jorge sitruunasorbetin vodkalorauksella. Keskustelimme leffasta, Van Goghin taiteesta... Jännä mitä kaikkea sitä muistaakaan 23 vuoden takaisista tapahtumista.