Lenkillä Riiassa


Kesälomasta ei tullut haaveista huolimatta neliviikkoista juoksuparaatia. Yleensä pihistän yöunista, jotta pääsisin lenkille matkoilla ollessamme, mutta nyt olin niidenkin nukuttujen tuntien tarpeessa. Kroppa tietää kyllä parhaiten. Hereillä ollessamme en halunnut alkaa rytmittää kaikkien neljän päivää minun juoksuohjelmani mukaan. Niinpä annoin virran viedä mennessään ja nappasin puoli tuntia sieltä, toisen täältä.

Tutkin Riian lenkkimaastoja jo ennakkoon. Parhaita vinkkejä sain Great Runs -sivustolta. Siellä ei esitellä tarkkoja reittejä kartalla, mutta jo pelkät ideatkin auttavat, kun kaupunkia ei ole tullut ennen tutkailtua juosten. Sivulla mainostetaan juoksukierroksia järjestävää yhteistyökumppania, mutta päätin juosta mieluummin mieheni kanssa. Mukavan reitin löytäminen itsekseen on jo puolet lenkin riemusta. 

Söimme joka päivä jätskiä. Lauantaimarkkinoiden jädepiste kruunasi Riian viikon. Saimme kuudella eurolla ison styroksilaatikollisen täynnä mitä maittavimpia jäätelöpalloja. 

Ensimmäinen lenkkimme oli jäädä viimeiseksi. Juoksimme hotellilta joen vierustaa pitkin, asfalttitie päättyi ja olimme heitteille jätetyllä, rehevöityneellä tehdasalueella. Tontti odotti selvästikin ökyasuntojen rakentamista, eikä siellä ollut varsinaisesti vanhaa rakennuskantaa näkyvissä. Sen sijaan kaikki yllätykset löytyivät heinikosta, jalkojemme alta. Jalkani jäi jumiin jonkun puoliksi hautautuneen vempaimen uumeniin ja lensin rähmälleni. Toinen polvi vääntyi (ei ole vieläkään täysin kunnossa) ja toinen aukesi. Maassa oli pikeä ja ties mitä sellaista, minkä olemassaolosta tuskin tiedänkään mitään. Ensimmäinen ajatukseni oli:
Onneksi mulla on jäykkäkouristusrokotus voimassa.

Päätimme lenkin vanhan kaupungin kautta takaisin hotellille. 

Urbaania vehreyttä lenkkipolulla Riian keskustassa

Haavan puhtaanapito ja sairaskertomus on ollut monivaiheinen ja pitkä. Liki kolme viikkoa tapahtuneen jälkeen kaivoin polvestani vielä jonkun oudon sinisen, ihon alle jääneen palasen. Edelleenkin siellä sekä tuntuu, että näyttää olevan... jotain. 

Onneksi olimme Riiassa yli viikon, joten ehdimme käydä uudemmankin kerran juoksemassa, kunhan olin hieman ensin parannellut itseäni. Keskustan puistot ovat mitä mainiointa lenkkimaastoa, emmekä suinkaan olleet ainoat, jotka aloittivat aamunsa juoksemalla kanavan rantareittiä pitkin. Pidin molemmista reiteistä, mutta jälkimmäisen kävin juoksemassa kertaalleen itsekseni. Vaikka kello oli jo kymmenen illalla ja juoksin pienen pienissä shortseissa ja topissa, silti tunsin oloni mukavan turvalliseksi. 



Mitä muuta tulikaan tehtyä?

Rantaelämää
Jätimme Jurmalan tällä kertaa väliin. Paikallinen, siellä asuva latvialainen tuttumme varoitteli Venäjältä saapuneista turisteista, jotka olivat ylittäneet usemman rajan päästäkseen tuttuihin lomamaisemiin. En tiedä, pitikö paikkansa, mutta löysimme oman rantakolomme Riian alueelta. Ei ollut yhtään huonompi vaihtoehto. Täältä löydät In Your Pocket -sivuston hyviä rantavinkkejä. 



Eläintarha
Riian eläintarha voittaa Tallinnan ja Korkeasaaren. Hylkeet ja piikkisiat olivat tämän reissun sankarit. Tyttäreni kummisetä asui aikaisemmin Mezaparksissa, jossa eläintarhankin sijaitsee. Sieltä löytyy uimaranta kajakkeineen, upeita taloja ja luontoa. Seuraavalla kerralla lähdemme varmaankin lenkkeilemään niihin maisemiin. 



Laiman suklaamuseo
Museo on pieni ja sympaattinen. Vierailumme alkoi mukillisella kuumaa suklaajuomaa ja päättyi hervottomaan naururemakkaan, kun pääsimme videoimaan perhettämme erilaisissa sähköisissä lavasteissa.


Angarsin street food -alue sijaitsee kivenheiton päässä Laima-museosta. Parasta paikassa on tunnelma ja miljöö, eikä ruokakaan ole hullumpaa. Asteen tai useamman verran boheemimpi kuin Teurastamo.

Ostin lauantaimarkkinoilta tyttärelleni käsintehdyn hiuspannan ja -donitsin suoraan niiden ompelijalta. Ihana, valloittava tuttavuus!

Lauantaimarkkinat 
Kalnciema kvartals oli passelin kävelymatkan päässä hotelliltamme. Lauantaiset markkinat ovat tulvillaan paikallisia herkkuja ja laadukkaita käsitöitä. Mikä parasta, toripäivää ei ole luotu turistirysäksi, vaan siellä oli yhtälailla latvialaisia ostoksilla. Hintatasoltaan paikka on kauppahallia kallimpi. 



Leikkipuisto
Kiersimme kaupungin skeittikauppoja ja yhdellä näistä retkistä eksyimme sattumalta osoitteessa K. Barona Iela 116 sijaitsevaan leikkipuistoon. Se teki vaikutuksen sekä kokonsa, että varustuksensa puolesta. Täältä löytyy monipuolinen kokoelma kuvia. Paikka sai myös mut hyppimään ja kiipeilemään. Isona plussana ilmaiset, siistit vessat. 


Koko perhe kaipaa takaisin Riikaan. Sieltä löytyi jokaiselle jotain, eikä säässäkään ollut valittamista.

Ei kommentteja