No running day


Yleensä mua kismittää, jos kotikulmilla on juoksutapahtuma, johon en pääse osallistumaan. Olin kuitenkin viime lauantaina sinut sen ajatuksen kanssa, etten ole yksi HCM:lla tai HCR:lla kirmaava juoksija. Itse asiassa olin onnellinen, ettei mun tarvinnut juosta.

Ötökkälounas


Pääsin duunin kautta maistamaan Viking Linella tarjottavalta Future Food -erikoismenulta pää- ja alkuruoat. Ilmoittauduin mukaan avoimin mielin, vaikka hyönteiset lautasella tuntui hieman etovalta jo ajatuksenkin tasolla.

Hyvästi lonkkakipu ja jäykkyys


Runsas kävely alkuvuoden aikana kostautui. Sain kiusakseni armottoman lonkkakivun. Välillä nukkuminen kyljellään oli mahdotonta kivun vuoksi, mutta tuntui se muutenkin. Lisäksi olin niin jäykkä, etten pystynyt laskeutumaan maahan tai nousemaan sieltä ilman, että menin ensin konttausasentoon.

Googlasin ja konsultoin juoksukavereitani. Olisiko kyseessä limapussin tulehdus tai aivan jotain muuta. Mitä jos syytä ei löytyisikään, eikä kipu katoaisikaan? Olisinko tällainen loppuelämäni tai ainakin tämän juoksukauden?

11 kilometrin kauppareissu juosten


Myymälätiheys on vailla vertaansa omilla kotikulmillani. Lähin ruokakauppa on naapurikorttelissa ja sinne mennessäni matkan varrella on yksi Helsingin parhaista suklaamyymälöistä. Isompiin ruokakauppoihin on hieman matkaa, mutta eipä kilometrin kävelymatka ole sekään lannistava.

Kevään koittaessa juoksumatolle


Viime viikko ei kuulu vuoden parhaisiin. Olen kyllä tehnyt työni ja hoitanut lapset, mutta yskän säestämänä. Aivotoiminta ei ole ollut parhaalla tolalla, joten olen luopunut luovuudesta kaiken suhteen, niin kotikeittiössä kuin toimistollakin. Olen ollut kanttuvei ja hyödyntänyt jokaisen liikenevän hetken nukkumiseen. Olo on ollut kuin jyrän alla jääneellä ja hengityskin ollut jatkuvasti sinne päin. Tiedän nyt käytännössä, mitä puolikuollut tarkoittaa.

Helsinki10 keskisykkeellä 198


Varsinkin ennen kisoja elämäni on yhtä minuuttiaikataulua. Se ei liity juurikaan itse kisaan, mutta arjen isot ihanat jutut ja myös ne pakkopullat tuppaavat kasautumaan samalle aikajanalle. Helsinki10:n juoksua ennen elämäni oli just sellaista, hyvässä ja pahassa.

Hoka359 kiertää 2.5. Mustikkamaata


Jännitin Hoka359:n ensimmäistä yhteislenkkiä. Joutuisinko juoksemaan yksikseni koko puolitoistatuntisen? Se olisi voinut olla hyvinkin mahdollista, sillä sain idean, pistin sen alulle ja järjestin lyhyellä varoituksella ensimmäisen lenkin.