Ilotulitusta lenkkipolulla


Eilen valtasin keittiön ja omin imurin käyttööni, kun muu perhe ulkoili ja oli Helsingin ankkalammen kanssa Arne Alligaattorin konsertissa Musiikkitalolla. Konserttiseurue, viisi lasta ja saman verran aikuisia, tulivat viettämään kanssamme ihanan illan ruoan merkeissä.

Vieraiden lähdettyä selkää ja jalkoja jomotti armottomasti. Kotilääkäri minussa sanoi, että sen täytyy olla liikkumisen puutetta. Niinpä kirmasin lasten mentyä nukkumaan läheiselle maisemareitille: Uspenskin katedraali, Merihaka öisessä valaistuksessa, aina yhtä kiehtovat jäänmurtajat... Kaiken kukkuraksi pääsin nauttimaan ilotulituksista kaksin kappalein, toiset juhlat olivat ilmeisesti Kulosaaressa ja toiset Suomenlinnassa.

Juoksu auttoi jomotukseen ja sen päälle sain makoisat unet.

la 29.9. startti klo 21:35
4,3 km, 26 min

Toisenlainen maisemareitti


Pikkuneiti on potkinut koko kesän potkupyöräänsä. Kun isä ja poika olivat tänään futistreeneissä, otimme esiin kauan himoitun, apurattailla varustetun prinsessapyörän. Miss N osasi jarruttaa tehokkaasti. Niin hyvin, ettemme aluksi päässeet pihaa pidemmälle. Kadulla saimme niskamme kaupunginosamme virallisen spurgun. Vauhti kiihtyi hurjasti, kun yritimme päästä hänen kaikkitietäviä ohjeitaan karkuun.

Pikkufillarin vieressä kipittäminen ei riittänyt millään päivän hikoiluksi. Pääsin verryttelemään jalkojani kun mieheni kotiutui ensin hikisenä omalta lenkkipolultaan. Valitsin hieman toisenlaisen maisemareitin: Furla, COS, LV, Skanno ja miesten parhaat Helsingin ostospaikat T´UOMO ja SOLO.

Jalat ovat olleet viimeiset juoksukerrat pahasti jumissa. Täytyypä kuulostella ajan kanssa missä mennään.

Su 30.9. startti klo 22:20
5,5 km, 30 min 20 s

Tämän tahdissa tänään:


Mamma on tyhmäääää, yäääähhhh!!!!!


Täyttä, aitoa raivoa 15 kiloa! Mukana jättimäinen ÄÄNI ja hysteerisenä heiluvat nyrkit ja potkivat jalat. Kellään ei jäänyt huomaamatta, että pienellä tytöllä oli pahaakin huonompi fiilis ja kaikki otti päähän. Ja miksikö? Ratikan myötäeläjistä sentään yksi uskaltautui kysymään. No tietysti, koska vaalipallo pääsi karkuun. Lohdutukseksi ei riittänyt, että vaalipropaganda kestää vielä kolmisen viikkoa ja että palloja on tarjolla vaikka joka päivälle. 

Toki ihan mitä vaan palloa ei äiti anna virittää lapsukaisensa käteen. Siinä on pallokyllyydessä lapsilla ihmettelemistä. Miksi leppäkerttupallon saa ottaa mutta supermiestä ei? Miksi pitää ottaa kahdesta tarjolla olevasta se vihreä vaikka punainen on lempiväri? Niinpä, ihmettä kerrassaan. 

Tehty sokerista


Hakaniemen hallissa sijaitseva Café Arbeit on Helsingin paras salaattipaikka. Kahvilaa pyörittävä Eemeli teki yllätysvisiitin työpaikalleni. Äänestäni oli kuulemma kaikunut pienoinen paniikki, kun vastaanotosta soitettiin ja kerrottiin vieraan saapuneen. Pelkäsin että olen missannut jonkin palaverin ja aloin heti selailla kalenteriani. Yllätys onnistui siis täydellisesti!

Eemeli oli ihastuttava itsensä myös kahvilan ulkopuolella. Harvoin kahvitettavat varustautuvat yhtä hyvin kuin hän. Omasta kassista löytyi Vaahteranmäen Eemeli –muki ja rasiallinen maailman parasta omena-kinuskipiirasta. Nam! Koko iltapäivän kiusannut makean nälkä tuli tyydytettyä monenkertaisesti.

Tuosta sokerimäärästä sain aimo annoksen polttoainetta yöjuoksulle. Mut on kuitenkin tehty tänään sokerista. Tavallisesti sade ei karkota lenkkipolulta mutta tällä kaatosateella käperryn mieluummin sohvalle peiton alle höyryävä teekuppi seuranani.

Jos ulkona olisi 8 astetta kylmempää ja myrskytuuli, olosuhteet olisivat verrattavissa alkukesän Tukholman maratoniin. Silloin ei tosin tullut mieleenkään laistaa juoksusta. Läts, läts!

Video: Tukholman maraton 2012 kaatosateessa: 


Piposää


Tänä vuonna meillä on ollut vuodenaikojen asemesta lumi-, siitepöly- ja sadekaudet. Nyt olemme siirtyneet pipokauteen. Sormikkaatkin on täytynyt kaivaa esiin. Aika pitkälle sain venytettyä tätä vaateahtaamisen aikakauden alkua.


Aina ei vaan huvita

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

 En kyennyt aloittamaan blogia vielä eilen, en millään vaikka kuinka uhosinkin. Valkoisen paperin paniikki iski päälle. Sanoja pyöri mielessä iloisena sekamelskana mutta en saanut silti aikaiseksi edes yhtä mustaa länttiä valkoiseen saharaan. Laitoin koneen kiinni manaillen.