Loppuaika puolimaratonilla 3:11 – HHM 2019


Eilistä Helsinki Half Marathonia on vaikea pukea sanoiksi. Näkemäni ja kokemani olivat aivan jotain muuta, kuin leppoisa kirmaus juoksukavereiden kanssa läpi rakkaan kotikaupunkini, ohi musiikkipisteiden ja iloisten kannustajien. Tai sitähän se oli alussa, kunnes päivän pääesiintyjä, aurinko, otti vallan ja alkoi pyöritellä osaa juoksijoista mielensä mukaan.

Eipä tullut HHM:sta ihan sellainen, kuin olin ajatellut. Petin aamupäivän mittaan kaksi lupaustani.

Muistilista paahteiselle puolimaratonille


Helsinki Half Marathon juostaan taas kerran helteessä. Jäniksenä mulla ei juuri ole himmaamisen mahdollisuutta, joten kisavalmistelut ovat sitäkin tärkeämpiä. Jos sippaan, en halua joutua sättimään itseäni huonosta valmistautumisesta, vaan silloin syy kestkeyttämiseen tai pakkohidastukseen löytyy ihan jostain muualta.

Arvioitavana Hoka One One Clifton 6 (mukana myös Clifton 5W)


Miten yksi lenkki voikin olla armotonta pakkopullaa ja seuraava onkin yhtä auringonpaistetta kuutamosta huolimatta? Perjantaisesta yöjuoksusta ei ole kuin hyvää sanottavaa: seura oli hyvää, kroppa teki juuri niin kuin pitikin ja tossu rullasi sekä rauhallisilla että reippailla osuuksilla. Sainpa niistä myös tarpeellista tukea mäkitreeniin.

Faktaa kehiin


Tsekkasin taas pitkästä aikaa Garminin antaman kilpailuennusteen. Olin tikahtua nauruun. Juoksukelloni mielestä olen aivan eri tasoinen juoksija, kuin oikeassa elämässä olen. Kello taitaa leijailla jossain haavemaailmassa.