Kadut ja puistot ovat parhaillaan yhtä hallitsematonta jäärataa, joten lasten kanssa ulkohuvit jäävät valitettavasti aika vähälle. Onneksi
Helsingissä löytyy passeleita, ilmaisia retkikohteita sisätiloissa aivan
kotinurkilta.
Kävimme katsastamassa lauantaina Lasten kaupungin, jonka nurkat
kiilsivät vielä uutuuttaan. Omaan makuuni talo oli liian museomainen, eli
lapsilla oli enemmän katsottavaa kuin puuhasteltavaa. Mummola ja sen mummo
olivat ihania kumpainenkin. Ihan jo pelkästään hänen takiaan kannattaa piipahtaa Senaatintorin
nurkalla Söderholmin talossa.
Kiirehdimme Lasten kaupungista Kino Engeliin katsomaan dokumenttipätkiä helsinkiläisten joulunvietosta eri vuosikymmeninä. Ihme kyllä
lapset jaksoivat katsoa filmiä toisen perään. Miss N tosin tokaisi, että
joulujutut olisivat olleet parempia, jos niissä olisi ollut prinsessoita.
Ehkäpä seuraavan kerran dokkari-innon iskiessä keskitymme muistelemaan
kotitelkkarista Ruotsin kuningasperheen edellisvuoden tapahtumia. Prinsessat
eivät siinä tarinassa lopu kesken.
Sunnuntaina lumi oli sulanut sen verran, että puistossakin
siitä sai lapiolla jo jotain irti. Matkalla Hakikseen käväisimme Ruiskumestarin talossa.
Olenkohan käynyt siellä koskaan kesäaikaan? Jotenkin koko talo huokuu joulun
henkeä. Hienoa, että tuollainen pieni keidas on säilynyt kivitalojen
puristuksessa.
Pikku N:n tämänvuotinen joulukalenteri on yksi parhaista ikinä. Oli ilo tutustua yhdessä Ruiskumestarin talon asukkaiden jouluvalmisteluihin. Kalenterista lisätietoja klikkaamalla tästä. Kuva on napattu Kirkko ja Kaupunki -lehden arkistosta.