Jäniksen vuosi - uuden juoksuvuoden suunnittelua, osa 2

Mistä ihmeestä saan kaivettua motivaation tavoitteelliseen ja säännölliseen juoksuharjoitteluun, kun vuoden ainoa kunnon kisa on vasta syyskuussa? Olen peruslaiska ihminen, jolle on helpotus, että aina on huominen. Niistä huomisista kertyy pian viikko, kuukausi tai pidempiäkin jaksoja, jos ei ole kunnon syytä lähteä tiristämään hikipalleroita lenkkipolulle. 

37. maraton | Henkinen kantti koetuksella ja kroppa kovilla Finlandia Marathonilla

Tänä syksynä olisi mahdollisuus päästä juoksemaan veteraanien EM-maraton miltei naapurissa, Jyväskylässä. Jätän sen suosiolla väliin, sillä viimevuotinen Finlandia Marathon oli henkisesti ja fyysisesti liian raskas kantaa, eikä aikaa ole kulunut tarpeeksi. Nyt on kuitenkin oikea hetki syyskuussa kirjoittamani postauksen julkaisemiseen. 

Helppoa ja kivaa? – DNF Vantaan maratonilla 2023

Piipahdin heti aamusta ulkona saattamassa skidin autolle. Kyyti odotti jo poitsua, joten pistimme jalkaa toisen eteen rivakkaa tahtia. 350 metrin matkalla sain keuhkoni ylikierroksille, eikä hengityksen tasoittumiseen riittänyt edes matelu takaisin himaan. En ole selvästikään kunnossa, enkä ollut kyllä eilenkään. 

Maraton vaihtui terveyssyistä puolikkaaksi

Kevään koittaessa vaatekerrat vähentyvät, aurinkorasva kaivetaan kaapin perukoilta, sepeli pyörii enää ajoteillä ja juoksuvauhti kiihtyy huomaamatta. Tai no, kiihtyisi, jos happi kiertäisi moottorissa ja keuhkot saisivat hengittää raikasta ilmaa.

DNS - Terveys tulee ykkösenä

Vantaan maraton on loistava juoksuvuoden päätöskisa. Nimeni oli lähtölistalla, ja jos asiat olisivat menneet toisin, olisin juossut siellä maratonia jo liki tunnin verran. Sen sijaan istun sohvalla lenkkivaatteet päällä ja seuraan tulospalvelusta naisten maratonin tilannetta, ja sieltä erityisesti ystävääni Satua.

35. maraton: Tämän mä osaan – Tallinna maraton 2022

Ilmoittautuessani vuodenvaihteessa 2019/2020 syksyn -20 Tallinnan maratonille, en voinut arvata, että juoksisin sen vasta kaksi ja puoli vuotta myöhemmin. Maratonmatkan kokoonpanokin oli muuttunut suunnitellusta. Juoksukaverini, vauhtipupu, ei ollut valitettavasti maratonkunnossa, ja muutkin perheenjäsenet jäivät lahden pohjoisrannalle jännittämään juoksuani.

  

Millä kisavauhdilla maratonille?

Herätyskello soi aamukasilta, vaikka normaalisti annan unen päättää lauantaiaamun rytmin. Kävin vessassa ja katsoin itseäni peilistä. Näkemäni naama oli täysin linjassa sen kanssa, miltä musta tuntui. En laittanut juoksukamoja päälle ja lähtenyt Helsinki Marathonille heijaamaan, kuten aikomuksenani oli ollut, vaan raotin lakanan kulmaa ja kömmin takaisin sänkyyn. Oma treeni sai odottaa iltaan.  

34. maraton: Uuden ajanlaskun alku – Stockholm Marathon 2022

Kun aiheena on juuri vast´ikään juoksemani maraton, arviolta 30 % keskusteluista alkaa kysymyksellä: "Miten meni?" 50 prosenttia kyselijöistä haluaa tietää millaisen ajan sain, ja suunnilleen loput alkavat sanoilla: "Miten olet toipunut?" 

33. maraton | Kerran 20 vuodessa? – HCM 2021

Juoksin ensimmäisen maratonini Helsingissä vuonna 2000, silloin kun Helsinki City Marathon oli vielä elokuussa. Seuraava maraton oli samoissa kotikisoissa vuotta myöhemmin. Kun mut silloin pysäytettiin autoletkan takia, kivenheiton päässä Stadionilla sijaitsevasta maalista, päätin etten palaa tänne enää kolmatta kertaa. Tällaisilla lupauksilla ei ole kuitenkaan tapana kestää, joten palasin 20 vuotta myöhemmin takaisin pääkallopaikalle. 

32. maraton: Kova työ ja sisukkuus palkittiin – Paavo Nurmi Marathon 2021

Kuusi kuukautta sitten, kun aloitimme Juoksukunnossa-blogia kirjoittavan Anskun kanssa Pasin parivalmennuksessa, asetin itselleni tavoitteeksi maagisen kolmen ja puolen tunnin alittamisen maratonilla ennen kuin täytän 50 vuotta. Eilen maalikello pysähtyi 19 minuuttia haaveaikaani myöhemmin. En ole kuitenkaan pettynyt, kaikkea muuta. Olen onnellinen ja ylpeä saavutuksestani, varsinkin, kun noihin vajaaseen neljään tuntiin kiteytyi se kaikki, minkä takia juoksen. Kahden vuoden mittaisen maratontauon jälkeen muistin taas mikä maratoneissa kiehtoo ja miksi se on päämatkani. 

DNS

DNS - Did Not Start. Peruin Paavo Nurmi Maratonille menon. Kirjainyhdistelmänä DNS on vähän iisimpi kuin DNF, jossa joutuu tekemään päätöksen keskeyttämisestä hetkessä. Nyt mulla on ollut hyvin aikaa funtsia lähdenkö vai enkö. Silti lopullinen päätös kirpaisi.

En ole maratonkeräilijä

Vaikka sain tältäkin vuodelta neljä maratonmerkintää tuloslistalleni, olen silti hyvin kaukana maratonkeräilystä. Juoksupiireistä tutuksi tullut Jupe (Juha Nurmela) kaivoi mulle muistinsa perukoilta tarkempaa tietoa (hyvin epävirallisesta) maratonkeräilijämääritelmästä, joka on tullut joskus esiin vähintään sadan maratonin juosseiden 100MC-yhdistyksessä:

30. maraton: Viestien voima – Berlin Marathon 2019

Arjen synnyttämä ajatusten pyöremyrsky on häirinnyt treenaamista maratonille, mutta lupasin niin itselleni, kuin juoksuohjelman tehneelle Harrillekin, että jättäisin kaikki mieltä painavat asiat lähtökarsinaan ja keskittyisin maratonilla olennaisen, eli juoksemiseen.

29. maraton : Ruissalon paniikki – Paavo Nurmi Marathon 2019

Twilight Runin maalissa mulle tuli esittäytymään mies nimeltään Sami. Hän kysyi multa ylimieliseen sävyyn: "Eikö teidän kaikkien Hoka-tiimiläisten pitäisi olla hyviä juoksijoita?" Spontaani vastaukseni oli, että niin me ollaankin.

Olen pyöritellyt parin viikon verran mielessäni seuraavia kysymyksiä:
Millainen on hyvä juoksija?
Ratkaiseeko aika ja/vai sijoitus tuloslistalla?

Näihin ajatuksiin mun on täytynyt palata Paavo Nurmi maratonin jälkeen, sillä ensireaktioni maaliin päästessäni oli lievä pettymys.

Maratonilla aika piiloon ja sykkeet esiin

Kehitin lauantaiselle Paavo Nurmi Marathonille mulle tyypillisen kisasuunnitelman: ensimmäinen puolikas hien ja huohotuksen irrottavaa vauhtia yhdessä puolimaratonille osallistuvan Juoksukunnossa-blogin Anskun kanssa ja toinen itsekseni rauhallisemmin. Juoksuohjelmani laatinut Harri Mannermaa pisti kuitenkin jäitä ja järkeä mun hattuuni. Kisataktiikka laitettiin kertaheitolla uusiksi, sillä haluamme molemmat nähdä missä kunnossa olen ihan oikeasti, emme sitä, mihin asti sisukkuuteni ja lihasmuistini riittää.

28. maraton: Parasta siinä oli liikenteenohjaajat – Helsinki Spring Marathon 2019

Tämä on tarina juoksun ilosta, taivaaseen kurottelemisesta, luovuttamisesta, pettymyksestä, tunteista, sydämen tanssahtelusta, musiikista ja ennen kaikkea maratonista. 42 kilometristä sellaisena, kuin se eilen näyttäytyi.

"%#@& marjanpoimija!"

Tänään kisailemme kumpikin, Kermis kympillä, minä maratonilla. Kävimme eilen lounaalla ja niinpä perjantaipizzasta tulikin kertaheitolla tankkauspizza. Olimme hakemassa hiilihydraatteja ja niitä myös saimme. Mulla ei ole enää tapana tankkailla ennen maratonia, mutta HSM on mulle viikon pitkis ja olen oppinut etenkin Kermikseltä, että niihin pitää valmistautua asiaankuuluvalla tavalla.

Pitäisikö alkaa treenata maratonille?

Pariskunta päivittää seuraavaa viikkoa:
Nainen toteaa: ”Oho, mun kauden eka maraton on jo ensi lauantaina!”
Mies pyörittää päätään: ”Pitäisikö sun alkaa treenata?”

No jaa, ei mun tilanteeni juoksurintamalla ihan noin vakava ole, kuin mieheni antaa ymmärtää, mutta totuus on tosissaan lähempänä sitä, kuin huippukuntoa.

Tulostavoitteet vuodelle 2019

Tässä vaiheessa juoksuvuotta, kun kisoihin on vielä rutkasti aikaa, on hauska leikitellä tulostavoitteilla. Vasta treenit (ja maratoonarin tasotesti) näyttävät, onko niissä realismin häivääkään, mutta ainahan on luvallista haaveilla.

27. maraton: Sekunnin tarkkaa työtä – Tallinnan maraton 2018

Hevosen selästä pudonneita kehoitetaan nousemaan ratsaille mahdollisimman pian onnettomuuden jälkeen, jotta kynnys ratsastamiseen ei kasvaisi liian suureksi. Kaksi viikkoa sitten Helsingin maratonilla kokemastani nestehukasta oli tulossa mulle vastaavanlainen iso mörkö.

Pystynköhän mä juoksemaan maaliin asti? Olenko edes palautunut edellisestä maratonista? 

Mua on jopa mietityttänyt, josko mun lappujuoksuni on nyt juostu. Tätä ajatusta olen pyöritellyt päässäni jo useamman kerran kuluneen vuoden aikana. Usko itseeni on ollut aika nollissa.