Featured Slider

Hypopressivestä apua useaan (juoksijankin) ongelmaan



Maali lähestyy. Viimeiset voimat on keskitettävä jalkoihin. Huomio herpaantuu keskivartalon lihaksista. Nyt on tärkeintä saada juoksu loppuun, muulla ei ole väliä.

Housuihin lorahtaa jotain lämmintä. Kuvittelin 41 kilometrin verran, että tämä maraton olisi erilainen. Mieluummin keskittyisin maalissa tuuletteluun kädet kohti taivasta, kuin peittelisin märkiä juoksutrikoitani.

Harva uskaltaa julkisesti myöntää, että ikävä vaiva liipaisee läheltä omaa napaa. Ei inkontinessiongelma kasvoja kaipaa, mutta mun on helpompi kertoa tulevasta hypopressive-kuntoutuksestani, kun voin puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

#kuviakodistahaaste


Olin äimän käkenä, kun tuttuni ehdotti:
Voisitko joskus näyttää kuvia sun todellisesta elämästäsi?
Hän on seurannut mua Instagramissa ja ilmeisesti myös täällä blogin puolella. Hänelle juoksuharrastukseni ja sen kuvaaminen ei taida ole aitoa elämää.

Ei juoksua ilman tavoitteita



Eilisillan lenkki oli kaikkea muuta kuin nautinnollista vuoristorata-ajelua. Juoksu tökki jopa enemmän kuin ajatukset korvien välissä.