Vanhoilla pohjilla – Helsinki 10

Juoksustrategia vuoden ekoihin kisoihin oli kristallin kirkas: ei sankaritarinoita, ei enkkoja. Täysillä verkat kisapaikalle (asun lähellä ja myöhästyminen on hyvin todennäköinen vaihtoehto), lungin reippaasti kisan kymmenen kilsaa ja sitten täysillä kotiin ennen kuin merituuli jäädyttää pystyyn.  

Mitä seuraavaksi?

Olisin mieluusti voinut elää ilman uutta ajanlaskua. Se sai kuitenkin tahtomattani alkunsa marraskuussa, juuri kun olin alkanut toipua viimeisimmästä maratonista. 

Alitajunnasta eläväksi tarinaksi

Istuin eilen illalla miltei puoleen yöhön lapsen sängyn reunalla juttelemassa. Aihe oli ajankohtainen ja synkkä. Sen sijaan, että ilmassa olisi leijunut ainoastaan liuta kysymyksiä, kehitimme myös yhdessä erilaisia tulevaisuudennäkymiä. Kysymykset "mitä jos" ja "mitä sitten" saivat vastauksia.