Viikon pitkis metroasemalta toiselle

Parasta pitkiksissä on se, ettei aina tiedä mitä kautta päätyy takaisin lähtöpisteeseen, jos nyt sinne edes onkaan menossa. Tai kuinka kauan löntystely kestää, millaisia maisemia pääsee tällä kertaa ihailemaan ja kuinka monta (k)ilometriä rikkaampana onkaan lenkin jälkeen.

Omat, erilaiset treenit yhdessä

En noudata orjallisesti itselleni tekemääni juoksuohjelmaa, mutta pyrin sisällyttämään tietyt palaset viikko-ohjelmaani. Kevyet, pitkät lenkit ovat tunnetusti maratonharjoittelun selkäranka ja reippaista lenkeistä saan lisää itsevarmuutta. Rakastan vauhtivetotreenejä ensimmäisen kolmanneksen ajan, sen jälkeen vihaan niitä ja loppukolmanneksen ajan mietin uutta, itselleni sopivampaa harrastusta. Ajanoton loppuessa rakastan tekemääni treeniä yli kaiken, enkä vaihtaisi juoksua mihinkään.

Skippaan kisat

Kahden ja puolen viikon mittainen sometauko on tehnyt hyvää, samoin se, ettei mulla ole ollut livenä muita kunnon ihmiskontakteja, kuin oma perheeni. Vasta näin kesän myötä olen tajunnut, kuinka paljon energiaa ja tsemppaamista uusi työympäristö erityisolosuhteissa onkaan multa vaatinut. Onneksi akkujen lataus alkaa lähennellä sataa prosenttia ja olen saamassa takaisin oman, megasosiaalisen itseni.