Äitikin saa sairastaa

Viimeksi esikoisen vauvavaiheessa mullakin oli mahdollisuus ottaa lungimmin, jos kurkkuun pärähti kaktus, tai elämä muuten väsytti vietävästi. Sen jälkeen en ole voinut täysipainoisesti sairastaa silloin kun sen aika olisi ollut. Yrittäjän kun on paiskittava duuneja silloin kun niitä on ja jälkikasvun elämä kun on aina yhtä vauhdikasta, oli äiti kipeä tai ei. Tai näin on ainakin meidän perheessämme.

Paikka, jossa helsinkiläiset hidastelevat

Perheemme on aivan nuorinta myöten todellista pikakävelijäkansaa. Samanlaisia määrätietoisia muurahaisia tuntuu olevan koko Helsingin keskusta täynnä ainakin ruuhka-aikaan. Saan silloin tällöin kommentteja ulkopaikkakuntalaisilta ystäviltäni:

Teillä näyttää olevan siellä aina kiire.

No, kiirehän on suhteellista. Löysin viimein paikan, jossa helsinkiläisilläkään ei tunnu olevan kiire, vaikka se olisi paikoista kenties just niitä, joissa ripeydellä on merkitystä.

Talvi tuhoaa juoksurutiinit

Talvi on pistänyt juoksurutiinini uuteen uskoon. Tai eihän totutusta säännöllisyydestä ole juuri nyt tietoakaan. Syynä tähän on lasten harrastusvuorojen yllättävä peruutus, muiden ihmisten treeniaktiivisuus, talvisää ja (uskaltaako tätä edes mainita) laiskuus.