Ei perskule. Tytär soitti ja pyysi että vien hänet futistreeneihin. Siinä ei mitään kiroiltavaa, ihanaahan se vain on, mutta kun on tuo sää. Mulle tämä syksyn vaihe edustaa jotain välitilaa, jossa sataa välillä vettä ja räntää, välillä aurinko pakottaa vilauttamaan collegen edustaa takin raosta. Koskaan ei voi olla aivan varma mitä tuleman pitää. Tavallaan on kuin kevät, sillä erotuksella, että on helpompi hengittää ja kahden asteen lämpö tuntuu kylmältä, ei ihanan lämpimältä, kuten talvipakkasten jälkeen.
