Olen kokeillut arkirilleissäni juoksua lyhyemmillä peruskiekoilla. En voi kuvitellakaan kokonaista maratonia ne nenänpäällä heiluen. Tiedän kuitenkin, että joku kaunis kevätpäivä silmäni eivät suostu ottamaan piilareita vastaan siitepölyn tai muun allergisen reaktion takia. Silloin on pakko turvautua silmälaseihin.
Ostin vuosi sitten netistä itselleni lasit, joiden ajattelin sopivan urheiluun. Hyödynsin Lenswayn tarjouksen ja sain ne 29 eurolla sisältäen linssit ja toimituksen kotiovelle. Ajattelin, että sen verran tästä kokeilusta voi kyllä maksaa.
Aluksi käytin uusia juoksulasejani vain pimeän tultua yöjuoksuillani, sillä peilikuvani ei näyttänyt tutulta. Aloin käyttää uusia silmälasejani myös päivänvalossa kunhan pääsin eroon turhamaisuudestani ja tajusin, etten juuri tuijottele itseäni lenkkipolulla. Kerrankin mulla on urheiluun sopivat silmälasit, jotka pysyvät spurteissakin paikoillaan, eikä hiki kasaannu niiden ja poskipäiden väliin.
Maratonmatkoilla kannan lenkkareitani, juoksualusvaatteitani ja juoksusukkiani käsilaukussa. Sellaisessa, johon mahtuisi varmaan Ruotsin kuningashuoneen pöytähopeatkin. Piilareiden lisäksi siellä on jatkossa myös nämä nenänpään komistuttajat.
Eilinen 22 kilometrin lenkki sujui rattoisasti piilolinssit päässä. Mun pitää vielä opetella yhdistelmään vesisade + räntä + silmälasit, sillä sateessa juokseminen on yksi parhaista asioista maailmassa.