Kesäkukkia ja porrastreenejä



Taivaalta tippuu parhaillaan säkkikaupalla lunta. Kevät rykäisee kolme askelta eteenpäin ja pistääkin yllättäen pakit päälle. Mitään uutta ja yllättäväähän tuossa ei ole, mutta kyllä olisin mieluusti katsellut aurinkoa useammankin päivän peräkanaa. Onneksi eiliset XXL:n ja Röhnischin järjestämät yhteistreenit sujuivat auringoisemmissa merkeissä. Vaikka tuuli upposikin luihin ja ytimiin, sitä ei enää parin porrasvälin jälkeen tuntenut enää missään.

1) Ruokainhokki | 9 asiaa minusta


Silmiini on osunut useammassa blogissa 9 faktaa minusta -kirjoitushaaste. Koskapa se ei ole suoranaisesti osunut omalle kohdalleni, paljastan teille kevään mittaan itsestäni (useimmiten) juoksuun liittymättömiä asioita jatkokertomuksen muodossa.

Kun tilannetaju petti



Kunnallisvaalit näkyvät katukuvassa ja ehdokasmarkkinointi käy kuumimmillaan kevyen liikenteen solmukohdissa. Täytyy myöntää, etten ollut vastaanottavaisella mielellä, kun juostessani Aleksanterinkatua trikoissa ja juoksureppu selässäni mut pysäytettiin neljä kertaa ehdokasflaierit kourassa.

22 kilometriä ja 1 metri musiikin tahdissa



Olen joutunut hyppäämään yhden jos toisenkin lenkin yli siitepöly- ja katupölypahoinvoinnin takia. Tuplasin lääkityksen ja olo alkoi tuntua keskiviikkoaamuna siedettävältä. Ehkä saisin selätettyä viikon pitkiksen. Pituutta sille oli laitettu maratonohjelman 20-22 kilometriä.
Mä juoksen tasan sen 22 kilsaa enkä metriäkän yli. Pysähdyn vaikka oopperatalolla
jos se tulee siellä täyteen ja hyppään spåraan.

Blogin virittelyä


Virittelen blogin ulkoasua pikkuhiljaa kevään mittaan. Koskapa bloggaaminen on mulle vain rakas harrastus, teen muutoksia yhden silloin, toisen tällöin muiden hommien välissä, eli samalla tapaa, kuin päivitän blogia muutenkin. En siirry (vielä) Wordpress-pohjalle, mutta tavoitteena olisi saada hieman raikkautta tänne Bloggerin puolelle.

Ilmalentoja asfaltille



Tiedäthän miltä Aku Ankka näyttää liukastuessaan? Kädet vatkaavat ilmaa ja jalat harovat mutta eivät löydä mitään kiinteää mille laskeutua. Mä olin just sen näköinen yrittäessäni juosta ruskoja *) mustalla jäällä. Ohikulkeva auto pysähtyi viereen ja kyseli onko mulla kaikki kunnossa kun laskeuduin jotakuinkin pystyasennossa kämmenilleni. Onneksi mulla oli juoksuhanskat estämässä sen kummempia haavereita.

Maltilla maaliin (maratontestin tulokset)

Viime vuoden tapaan maratonharjoitteluni alkoi maratoonarin tasotestillä. Ilokseni en ole testitulosten perusteella rapakunnossa, vaikka olenkin tarkoituksella huilannut talvella. Juoksumattokilometrejä on tullut keräiltyä mukavasti, mutta olen juossut ennemminkin fiiliksellä kuin tavoitteellisesti.

JeesusMaraton vaihtui Terwaan


Valmentajani Pasi epäili, josko mut saadaan iskukuntoon vappupäivän JeesusMaratonille. Olenhan mä ennenkin juossut kokopitkiä lonkalta, mutta nyt olisi tarkoitus tavoitella myös ennätysaikaa. En haaveile vielä tässä vaiheessa juoksuvuotta ja siitepölykautta 3:30 alituksesta, mutta alle 3:41 olisi mukava päästä.

Älä ihmeessä juokse!


"Treeniin löytyy kyllä aikaa, jos vain itse haluaa. Se on vain omista valinnoista kiinni." Kuinka monta kertaa olenkaan hymähtänyt sarkastisesti noille sanoille luettuani ne eri yhteyksissä blogeista tai lehdistä. Kun ei se ole aina tahdonalainen juttu. On perhe ja terveys. Ja on työ. Tuo jälkimmäinen on pitänyt mut megakiireisenä kuluneen viikon. Kun päivät (tai yöt) näyttävät tältä, niin tyhmäkin arvaa mistä on tingittävä:

klo 9:00 Työpäivä alkaa. Päivän mittaan nopeita välipysähdyksiä: välipalaa, teetä, myöhäinen lounas, lapset kotiin, lapsille heit ovella heidän lähtiessään harrastuksiin.

10 tuntia myöhemmin hakkaan konetta edelleenkin.

klo 20:00 Lapset tulevat kotiin. Mies hoitaa ruokkimiset, lapset nukkumaan.

klo 24:00 Lounasaika! Mieheni on valmistanut meille salaatit ja keittänyt kannullisen teetä.

Juoksukaverikirja

Kiitos Marika Takomorunnersin juoksukirjahaasteesta. Siitä onkin aikaa, kun olen viimeksi täyttänyt ystäväkirjaa. 

1) Kuka olet?

Poppis, tänä vuonna N45-sarjaan siirtyvä kuntomaratoonari. Kaksi kouluikäistä skidiä kutsuvat mua mammakseen. Ammatiltani olen sekatyöläinen eli yrittäjä.

2) Missä päin vaikutat?

Asun kotikaupungissani Helsingissä. Näen kotikonttorini ikkunasta kauniita jugendtaloja mutten yhtään puuta. Olen ylpeä helsinkiläisyydestäni. Sen saa tosin sanoa ääneen vain tarkkaan valitussa porukassa ;)

Turvavyö


EVOn personal trainer Joni kyseli multa josko käytän juostessani juoksumatosta roikkuvaa punaista nauhaa. Hävetti tunnustaa, etten edes tiedä mikä se on. Tai oikeammin sanottuna, en ole koskaan sen olemassaoloa miettinyt sen enempää.

Säännöllinen kuntotestaus kannattaa (3. maratontesti)

Kävin kolmatta kertaa Pasin testattavana. Oli mielenkiintoista päästä näkemään, miten juoksukunto on muuttunut syksystä, talvella kun juoksumotivaatio ei ole samalla tasolla kuin muulloin. Olen juossut juoksumatolla lähinnä fiiliksen mukaan, en niinkään sykkeitä ja ohjelmaa seuraten.

Testi eteni tutun kuvion mukaan:

Tahdon rakastella sinua

Kuulin biisin radiosta ensimmäistä kertaa aamiaispöydässä Rovaniemellä asuessamme. Taisin olla tokaluokkalainen. En kysynyt äidiltä mitä kappaleen sanat tarkoittivat. Taisin tajuta ne muutenkin. Jos en täysin, niin ainakin omalla tavallani.

Juoksin kouluun laulaen: "Tahdon rakastella sinua,..."