Arvioitavana HOKA-uutuudet Clifton 9 ja Challenger 7

*mainos HOKA* Olen juossut miltei kaikki lenkit helmikuun alusta lähtien Hokan päivitetyillä versioilla Cliftonista ja Challengerista. Edeltävät mallit molemmista ovat olleet vuodesta vuoteen lenkkarihyllyni klassikoita ja jokapäiväiseen käyttöön tarkoitettuja luottokumppaneita. 

Vaikka sitä usein ajatteleekin, ettei hyvää kannata muuttaa, Hoka on osoittanut, että hyvistäkin on saatavissa entistäkin paremmat. Tämä on tapahtunut sekä Cliftonin yhdeksännen version, että Challengerin seitsemännen version kohdalla. 

Hoka Mach 4 – peruslenkkarit moneen käyttöön

Mainos: Hoka Suomi / @timetofly_suomi

Olen ollut Hoka Mach -fani lenkkarimallin lanseerauksesta lähtien. Macheista muotoutui versio versiolta ehdoton lempitossuni, joka sopi kaikkeen muuhun, paitsi hitaaseen jalkojen perässä raahaamiseen.

Aloin olla hieman levoton lemppareideni puolesta kuullessani, ettei Mach nelosessa olisi yhteistä edeltäjiensä kanssa kuin ainoastaan nimi. 

 

Uudet, hitaat luottokaverini, Bondi seiskat

Kaupallinen yhteistyö @timetofly_suomi | Saanko esitellä uudet loistoystäväni? Ne ovat suomalaiseen tapaan ehkä hieman jäykät, mutta kunhan ollaan tultu tarpeeksi tutuiksi, ystäväni yllättävät monitahoisuudellaan. Tutustumisjaksoon vierähti sellaiset kuutisen kertaa, ennen kuin olimme sinut. 

Kuinka tyhmä sitä voikaan olla?

Olimme suunnitelleet ystäväni Satun kanssa Midnight Runin virtuaalijuoksua täksi illaksi. Ennen normikisoja pyrin alitajuisesti toimimaan siten, etten pilaisi juoksua ehdoin tahdoin omaa tyhmyyttäni. Vaikka virtuaalijuoksu onkin ollut jo viikon verran kutkuttavana merkintänä kalenterissani, en tainnut kuitenkaan ottaa sitä sillä vakavuudella, kuin minkä se olisi ansainnut. 

Paras päivä aikoihin

Piti oikein kalenterista vilkaista, kuinka mones virallinen koronaviikko onkaan menossa. Olen ollut tällä kuudennella viikolla saamaton, turhautunut ja alakuloinen, eikä tulevaisuus ole näyttänyt kovinkaan ruusuiselta. Edellisellä viikolla olin täynnä toivoa, eli näin nopeasti mieliala voi hypätä vuorenhuipulta merenpohjaan.

Arvioitavana Hoka One One Clifton 6 (mukana myös Clifton 5W)

Miten yksi lenkki voikin olla armotonta pakkopullaa ja seuraava onkin yhtä auringonpaistetta kuutamosta huolimatta? Perjantaisesta yöjuoksusta ei ole kuin hyvää sanottavaa: seura oli hyvää, kroppa teki juuri niin kuin pitikin ja tossu rullasi sekä rauhallisilla että reippailla osuuksilla. Sainpa niistä myös tarpeellista tukea mäkitreeniin.

Likkojen lenkki | HHM-osallistuminen arvottu

Lauantaiaamuna mut kaapattiin autokyytiin puoli seiskalta. Kaupunki oli hiljainen ja HCRD näkyi katukuvassa ainoastaan ohittaessamme Eltsun. Aika monta juoksutapahtumaa mahtuukin yhteen päivään ympäri Suomea. Me suuntasimme kohti yhtä niistä, Likkojen lenkkiä.

HHM-arvonta

Niinhän tässä nyt taas kävi, että ilmoittauduin ja pääsin jälleen kerran HHM:lle jänikseksi.  En siis havittele vielä tässä vaiheessa kautta enkkoja, vaikka olinkin vielä alkukaudesta suunnitellut toisin, vaan yritän auttaa muita juoksijoita saavuttamaan omat tavoitteensa.

(Postauksen kuvat ovat vuoden 2017 ja 2018 HHM:lta.)

Go Expo -messuille

Perjantai oli pitkä, osaltaan raskaskin mutta todella antoisa. Ystäväni Kirsikka on käymässä kotikulmillaan ja paras (ja ainoa) tapa treffata, on yhteinen lenkki. Sängystä lenkkareihin hyppääminen aamuseiskalta ei ole mun bravuureitani, mutta näköjään hyvän syyn tähden sekin onnistuu. Paluumatkalla heitin toiselle juoksuystävälleni Kukkikselle futiskengät. Olin tavanut kaksi ihanaa ihmistä, vaikka kello ei ollut vielä puolta yhdeksääkään!

Sattuma päättää puolestani

Lähden autopilotilla lenkille, jos kadut eivät ole jäässä, pakkasrajani ei ylity ja lapsellani on futistreenit. Niin kävi taas tälläkin viikolla. Pistin jalkaani ensimmäisenä kenkähyllystä käteeni sattuneet lenkkarit. Sattuma määritteli, millaiselle lenkille olin lähdössä. Näillä lenkkareilla, Mach kakkosilla ei yksinkertaisesti voi tallustella rollaattorivauhtia.

Lenkkarit maratonille valittu

Mä arvon aina viimeiseen asti millä tossuilla lähden juoksemaan maratonin. Kaksi viikkoa sitten olin varma, että laitan Helsinki Marathonille Hoka One Onelta nämä Machit, viikko sitten arvuuttelin, josko Tracer 2:t olisivat vauhdikkain valinta, mutta eilen olin vielä varma, että tukevammat pitkiskengät, Napalit olisivat varmin valinta. Tänään ympyrä sulkeutui, ja pakkasin ensimmäisen vaihtoehdon maratonkassiini.

Hoka359 kiertää 2.5. Mustikkamaata

Jännitin Hoka359:n ensimmäistä yhteislenkkiä. Joutuisinko juoksemaan yksikseni koko puolitoistatuntisen? Se olisi voinut olla hyvinkin mahdollista, sillä sain idean, pistin sen alulle ja järjestin lyhyellä varoituksella ensimmäisen lenkin.

Turhat juoksukilometrit

Ollessani juoksuvalmentaja Pasi Päällysahon koekaniinina vuosi sitten, mulle tehtiin useampaan otteeseen maratoonarin kuntotesti. Sen perusteella sain sykealueet, joiden rajoissa juoksin. Näiden lisäksi ohjelmaani oli merkitty ns. muukkoszone eli tunnin turhat, mukavuusalueen sykkeet, joihin ei kannattanut laittaa panoksia. Ne sijoittuvat maratontestissä määritellyn peruskuntoalueen ylärajan ja vauhtikestävyysalueen alarajan väliin.

Hankijuoksua

Torstain lumimyräkässä en tiennyt aluksi itkeäkö vai nauraa. Pakkohan se oli lopulta ottaa huumorilla ja olihan se aika mahtavaa, että yllätäen kaupungista katosivat äänet. Autot eivät kyenneet ajamaan kuin mateluvauhtia ja niiden nastat pureutuivat asfaltin sijaan vaimentavaan lumipeitteeseen.

Kolmet lenkkarit | KPK 24/7 tammihaaste

Mulla on ollut viime viikot aikamoista haipakkaa. En kuitenkaan valita, sillä elämänmuutos on ollut tervetullutta. Lapsia tosin näen vähemmän kuin aikaisemmin, mutta kunhan aika kuluu, elämä normalisoituu taas.

Humalassa

Tavoitteellisen juoksuharjoittelun myötä viinin ja oluen kulutus on laskenut meillä miltei nollaan. Ei pöhnäisiä aamuja eikä morkkiksia edellisen päivän sanomisista ja tekemisistä.

Tai no... ei ihan näinkään. 

Sen sijaan, että nostattaisin veren alkoholipitoisuutta, loistan järjen jättiläisenä endorfiinihumalassa. Samankaltaisuus viinillä hankittuun olotilaan on yllättävä.

Marrasputkeen?

Marraskuu alkaa huomenna. Aika moni hyppää samalla marrasputkeen, eli juoksee kuun jokaisena päivänä vähintään 25 minuuttia. Viime vuonna päätin jättää putket muille, sillä tarvitsin tavoitteellisen treenauksen lomassa jokaisen lepopäivän. Tällä hetkellä juoksen päivän kerrallaan. Marrasputki sopisi siihen mainiosti. Vai sopiiko sittenkään?

Maratonin jälkeistä kipuilua

Kisaraportit Vantaan maratonilta odottelevat vielä yhtä osasta, ennen kuin voin painaa enteriä. Neljä naista äänessä ja maratonviesti neljän silmäparin läpi nähtynä. Sen lisäksi vielä omat fiilikseni kokopitkältä. Odotan innolla, että saan jakaa tekstit luettavaksenne.

Maratonrappareita odotellessa voinkin kertoa miten maratonilta toipuminen on edennyt tällä kertaa. 

Juoksutreffit Turussa

Sataa kaatamalla ja on pilkkopimeää. Tuuli repii värit puista. Lehdet ovat pehmeää muussia lenkkareiden alla. Liukastelen ja muistelen viikon takaista lenkkiä Turussa. Vaikka aurinko ei näyttäytynytkään, saimme juosta upeissa maisemissa passelissa syyssäässä.

Tunnen itseni yksinäiseksi kellon lähestyessä puolta kahtatoista. Koko maailma on nukkumassa. Olen aivan yksin hikoilemassa Kaivopuistossa. Näen litimärän ketun. Siinä kaikki. Turun juoksumessujen järkkäämällä kimppalenkillä pääsin juoksemaan hyvässä seurassa. Miten lenkit voivatkaan poiketa toisistaan näin valtavasti.

5-vuotiaat juoksublogit: Pikkuliten & Benny Sjölind

Kysyin pojaltani onko hän koskaan lukenut blogiani. Eipä ollut tullut mieleenkään käydä katsomassa sitä. Hän aloitti blogitekstieni kahlaamisen ensimmäisestä, viitisen vuotta sitten kirjoittamastani postauksestani.