Maailmanloppu käsillä

En ole koskaan erityisemmin välittänyt novelleista. En ole varmaankaan saanut käsiini tarpeeksi koukuttavaa tekstiä ennen Erkka Mykkäsen novellikokoelmaa Kolme maailmanloppua.

Tarinat ovat absurdeja, kamalia, yllättäviä. Koskaan ei voi tietää, mihin suuntaan tarina kulkee. Lopussa lukijan suu kääntyy irvistykseen tai hymyyn. Mitä luultavimmin pään yläpuolella kelluu samalla jättikokoinen kysymysmerkki. Olen lukenut kertomukset uudemman kerran, jottei pienimmätkään yksityiskohdat jäisi huomaamatta.

Suurin osa tarinoista on nautittavissa yhtenä suupalana. Toisiin tarvitsee muutaman pysäkinvälin verran aikaa. Aikuisten iltasaduksi kirja on täydellinen. Tosin sillä varauksella, ettei ihan kaikki jää kuulijan päähän pyörimään unien muodossa.


Kirja kiinnitti kaupassa huomioni houkuttelevan kantensa ja kompaktin muotonsa vuoksi. Plärättyäni sitä, pistin välittömästi kirjastoon varauksen vetämään.


Ei kommentteja