Oivalluksia-haaste

Kantapääosaston Johanna haastoi mut kaivamaan kännykkäni kätköistä 10 kuvaa, jotka herättävät ajatuksia. Oivallushaaste lähti liikkeelle Ninan verkkareista seuraavalla ohjeistuksella: 

"Poimi puhelimesi kätköistä 10 (tai itsellesi sopiva määrä) kuvaa, jotka spontanisti herättävät ajatuksia. Pikku oivalluksia tai muuta jakamisen arvoista. Kuvien laadulla ei nyt ole väliä vaan sillä, mitä niistä haluat kertoa. Lyhyesti – lause tai kaksi/kuva riittää, varsinkin jos kuvia on paljon. Voihan niistä kiinnostavimmista tehdä vaikka omat postauksensa. #oivalluksiahaaste"

Tässä omat oivallukseni. Kiitos haasteesta!


Sisarusrakkaus
Välillä se huudattaa, välillä se saa suun maireaan hymyyn. Sisarusrakkauden väliin ei mahdu muita. Vain sisarukset saavat arvostella toisiaan, muilla ei ole siihen oikeutta. Ei pieninä, eikä isoina.


Helsinki
Rakastan kotikaupunkiani. Välillä täältä on kuitenkin pakko päästä pois. Lapseni ovat muuten paljasjalkaisia helsinkiläisiä, sillä olemmehan me molemmat, sekä isä että äiti täällä syntyneitä.


Talvi
Vuodenajoista kauhein, ainakin täällä Helsingissä. Toppahousuissa talvi on siedettävämpää, mutta siihen polviin asti ulottuvaan, liikenteen likaamaan loskaan en ole vielä keksinyt patenttiratkaisua. Yritän kestää pakkaspäiviä huulta purren ihan vaan lasten mieliksi.



Mielenrauha
Kamerani on täynnä kuvia lenkeiltäni meren äärestä. En ole kuitenkaan vesi-ihminen, vaan mieleni lepää vuoristossa. Koskapa vuoristoon on matkaa, täytyy tyytyä auringonlasukuihin ja -nousuihin merenrannalla.


Yksinkertaisia asioita
Kaiken ei tarvitse olla vaikeaa, vaikka onkin hyvää. Viili on siitä hyvä esimerkki. Kotitekoiseen viiliin tarvitsee vain hieman viiliä juureksi, kylmää maitoa päälle ja odotusta vuorokauden verran.


Nimi
Ovessamme on vain yksi sukunimi. Kannoin ylpeydellä tyttönimeäni mutta avioliiton kautta tulleesta sukunimestä on tullut yllättäen iso osa identiteettiäni. Onhan se ollut pian nimeni jo 18 vuotta. Tosiaanko niin kauan jo?


Leipä
Muistan lapsuudenkodistani pullan ja sämpylöiden tuoksun. Kun nousin portaat neljänteen kerrokseen, tuoksu vain vahvistui. Minäkin leivon usein. Lämpimäiset on multa eräänlainen rakkaudenosoitus läheisilleni. Kotoa opittu <3


Kahvi
Pidin itseäni pitkään ärsyttävänä kahvisnobina, sillä pidän lähinnä vain espressopohjaisista juomista. Sitten tajusin, ettei se ole snobismia, vaan että meillä kullakin saa olla oma makumme. Syöhän monet kotonaan vain Emmentalia mutta taipuvat vieraisilla tai työmaaruokalassa Edamin suuntaan, jos muuta ei ole tarjolla.


Yöjuoksu
Miksi mä edelleenkin juoksen mieluiten myöhään illalla tai alkuyöstä, vaikkei enää olisi pakko? Toki tottumus, mutta varmasti myös se, ettei kukaan kiinnitä muhun yöllisen aikaan huomiota, eikä kaupunkiympäristössä ole liikaa ärsykkeitä. Voin juosta pimeässä rauhassa ja olla tavallaan näkymätön. Liikennevaloihinkaan ei ole pakko pysähtyä, kun autoja ei näy missään.


PS. Oli hauska katsoa luurin kätköistä löytyviä kuvia. Selvästikin mulla on tietynlainen kuvien rajaustapa. Samalla tavalla sommiteltuja kuvia oli satoja.

6 kommenttia

  1. Kiitokset vielä täälläkin, kun otit haasteen vastaan :) Loistavia oivalluksia ja kuvia. Kuten sanottua, niin tuo ensimmäinen on erityisen ihana.

    Tää oli kyllä kiva haaste. Täytyypä käydä vielä kiittämässä Ninan Verkkareissa -blogin Ninaa tämän keksimisestä. Oli tosi mukavaa, kun niin moni otti haasteen vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin hyvän mielen haaste. Tehdään uusiksi vaikkapa kevään koittaessa, eikö vaan!

      Poista
  2. Tällaisia postauksia onkin kiva lukea ja tietysti myös katsella, kun kuvat asiaan olennaisesti liittyvät. :)

    Minä en kykene juoksemaan iltayöstä, koska sitten en meinaa kyetä rauhoittumaan yöunille. Mutta hiljattain huomasin jälleen, miten kiva on juosta iltahämärässä - kohtahan sitä hämärää ei tarvitse erityisemmin haeskellakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna laitatko sinäkin listan kuvia ja oivalluksiasi. Sulla on varmasti upeita otoksia kännysi kätköissä. Olemme saaneet nauttia niistä blogissasi :)

      Kohta ollaan tosiaan ikikaamoksessa. Pitää olla tosi joustava esimies, jos mielii lenkille päivänvalossa.

      Poista
    2. No kiitos, pitääpä tarttua haasteeseen! :)

      Poista