Juoksu - edullinen harrastus?



Meillä jokaisella on oma käsityksemme siitä mikä on edullista ja mikä kallista. Yksi käy testaamassa kaikki Helsingin uudet ravintolat sitä mukaa kun niitä syntyy, toinen sysää pilkkihaalariostoksensa seuraavaan talvikauteen jotta saa ostettua lapselleen talvikengät. Arkipihi voi laittaa kaksisataa euroa tuosta noin vaan lenkkareihin tai ostaa hintaa katsomatta kukkakimpun koristamaan vastasiivottua kotia. On asioita joista ollaan valmiita maksamaan ja niitä, joissa sitten puolestaan säästetään.

Verrattuna moneen muuhun harrastukseen juoksun aloituskustannukset ovat kohtuulliset, aivan kuten juoksuaiheisissa artikkeleissa toitotetaan joka kevät. Vaikka juoksun ei tarvitse olla välineurheilua, siihenkin saa kulumaan euron jos toisenkin ainakin pidemmän päälle. Harrastus nimittäin saattaa lopahtaa yhtä nopeasti kuin on alkanutkin, jolleivät välineet ole kunnossa.

Systerini hankki viime vuonna aikuisiän ensimmäiset kunnolliset juoksulenkkarit vauhdikkaille kävelylenkeille. Seuraavaksi hän hankki hyvät urheilutrikoot ja ties mitä kaikkea hänellä jo onkaan. Nälkä ei niinkään kasva syödessä, vaan sitä mukaa, kun lenkkipolulla tulee tukala olo sopimattomissa releissä. Onneksi kaikkea ei kuitenkaan tarvitse ostaa kerralla ja paljon saattaa jo valmiiksi löytyä kaapin perukoilta.

Käydäänpä läpi mitä mulla oli eilen päällä lenkillä ja mitä olen niihin sijoittanut:

Juoksutrikoot

Asicsin kevytkompressiojuoksutrikoilla on jo ikää useamman vuoden verran. Löysin ne aikanaan Intersportin kesäalesta 49 eurolla (ovh taisi olla 89 €). Ostin samalla kahdet, sillä sain ostoksesta vielä 25 % lisäalen. Nyt ne ovat hieman liian isot, mutta pysyvät sentään päällä juostessa.

Alushousut

Osa juoksijoista ei käytä alushousuja lainkaan trikoiden alla. Itse kuulun siihen sakkiin, joka pukee bokserimalliset juoksualkkarit. Vaikka olenkin lähempänä small-kokoa kuin mediumia, valitsen alkkareiksi mielummin kokoa isommat. Silloin ne eivät kihtaa, eivätkä painu ikävästi iholle.

Ensimmäiset maratonini juoksin niissä samoissa alushousuissa, joita käytin muutenkin. Ei ollut kovinkaan järkevä idea pidemmän päälle, sillä perussloggeja ei ole luotu hikiurheiluun. Aromit saattavat jäädä pesusta huolimatta pöksyjen huokosiin.

Olen ostanut Pierre Robertin urheilualushousuja Ruotsista paikallisen jättimarketin tarjouksesta. Yksille pöksyille jäi hintaa 75 kruunua 150 kruunun sijaan. Värivalikoima oli mitä oli, mutta haitanneeko tuo, että trikoista pilkistää vuorollaan kaikki sateenkaaren värit. Pierre Robertin lisäksi alushousulaatikostani löytyy Björn Borgeja.

Sukat

Mulla kesti tosi kauan ennen kuin löysin itselleni sopivan sukkamallin. Sellaisen, jonka olemassaoloa ei huomannut, ei hiertänyt mutta tuki oikeista kohdista. Kolme paria Adidaksen matalavartisia juoksusukkia palveli mua nelisen vuotta ja gococon kevytkompressiopolvisukat ovat olleet mukanani maratoneilla jo vuosien ajan. Nyt kaikki sukat alkavat olla kuitenkin tiensä päässä. Sen lisäksi mulla on meneillään uusi etsikkoaika levinneen jalkani vuoksi.

Nappasin Stadiumista kympillä SOCin urheilupolvisukat. Ne saavat toistaiseksi kelvata peruslenkeille muiden sukkien rinnalla.



Juoksutakki

Hiplasin tätä Niken juoksutakkia ensimmäisen kerran Tallinnan maratonilla vuonna 2012. En kuitenkaan raskinut laittaa siihen 129 euroa. Onneksi maltoin odottaa muutaman kuukauden, sillä sain sen lopulta talvialesta Skövdestä 395 kruunulla. Takki on ollut jokaisen kruunun arvoinen. Se hengittää, pitää kosteuden ulkopuolella, eikä ahdista vaikka alla olisi paksukin kerros vaatetta. Eihän se enää ole aivan uuden veroinen, mutta varmasti mut näkee se päällä vielä muutaman juoksukauden verran. Sujautan sen pesukoneeseen jokaisen käytön jälkeen pesupussissa.

Olen tehnyt myös ikäviä hutiostoksia niin takkien kuin muidenkin vaatteiden osalta. Osaa olen käyttänyt keljutuksesta huolimatta niiden elinkaaren loppuun saakka, osan olen laittanut suosiolla pikapikaa kierrätykseen.

Juoksupipo

Pipot on mun juttuni juoksupolulla. Tämä Odlo löytyi Stockan alesta muutama kuukausi sitten 11 eurolla (ovh 35 euron luokkaa). Kun olin juossut se päässäni useamman lenkin, olisin halunnut ostaa toisen samanlaisen varastoon. Tein kuitenkin turhan kiekan Stockalle. Odlon kääntöpipot oli loppuunmyyty. Joku muukin oli näköjään kaivanut alelaaria pohjia myöten.




Juoksuliivit

Onneksi olen pienirintainen. En tarvitse markkinoiden kaikkein kantavimpia ja tukevimpia juoksurintaliivejä, vaan kevyemmätkin pitävät rintamukseni paikoillaan. Tämä Niken perusmalli on palvellut mua jo vuosikausia. Kun näin nämä XXL:ssä kympillä (ovh 24,90) ja vieläpä lempivärissäni, niin pakkohan mun oli täydentää toppivarastoani. Varsinkin, kun viime kesän juoksujen jäljiltä Adidaksen M-kokoiset urheiluliivit pyörivät päällä. Urheilurintsikoiden pitää olla just oikean kokoiset eikä melkein.

Passeleita liivejä olen löytänyt myös Pierre Robertilta, H&M:lta ja 2XU:lta. Ostin aikanaan Lindexiltä Swegmarkin hinta-laatusuhteeltaan loistavia urheilurintaliivejä. Niitä ei ole kuitenkaan näkynyt siellä enää aikoihin. Varmaankin ketjun omat urheilurintsikat ovat sysänneet merkin pois valikoimista.

Juoksufleece

Eilen oli hirmu kylmä. Puin tavallista lämpimämmin, sillä tiesin joutuvani viettämään juoksun jälkeen tovin jalkapallokentän reunalla kaatosateessa seisten. Fleece oli juuri oikea valinta kesäkuun alun lenkkivaatteeksi.
Fleece maksoi 15 € HenkkaMaukan alessa lopputalvesta (ovh 39 €).

Toinen vaihtoehto olisi ollut pukea pitkähihaisen juoksupaidan päälle lyhythihainen, mutta valitettavasti sopivaa komboa ei löytynyt tähän hätään. Olen joutunut raivaamaan kovalla kädellä pois hajustetut versiot vaatekaapistani, eli sekä pitkä- että lyhythihaiset versiot ovat juuri nyt puutelistalla. Juoksupaidat ovat todellista käyttötavaraa, jotka hyvästä hoidosta huolimatta päätyvät ennemmin tai myöhemmin juoksuvaatteiden taivaaseen.



Lenkkarit

Juoksijan hyvinvointi lähtee jaloista. Lenkkarit voivat maksaa mitä tahansa 29 ja 209 euron väliltä. Suosituksia voi antaa, mutta jokainen tunnustelee itse sen itselleen parhaiten soveltuvan.

Olen joskus sortunut ostamaan sen kauneimman parin kaupasta. Seurauksena penikkatauti.
Olen uskonut asiaansa osaamatonta myyjää, jonka mukaan mun on välttämättä ostettava pronaatiotuetut lenkkarit. Sain kiusakseni ikävän polvikivun. 

Kuten aikaisemmista kuvista huomaa, vaatteeni ovat yhtä jos toista merkkiä. Lenkkareiden suhteen olen kuitenkin merkkiuskollinen. Jos olen löytänyt itselleni sopivat popot, pidättäydyn niiden päivityksissä tosi tiukkaan.

Juoksin yli vuosikymmenen verran Asicseilla. Nimbukset alkoivat kuitenkin tuntua liian höttöisiltä ja DS-Trainerit sekä Cumulukset pahensivat vaivaisenluitani. Vaihdoin viime kesänä pitkiskengiksi Saucony Triumphit  ja kisakengiksi valikoitui Adidas Boston Boost 5:t. Sauconyt päätyivät 880 kilsan jälkeen roskikseen ja Boston viitoset ovat eläkeiässä jo ennen seuraavaa maratonia.

Etsimällä etsin leveälestiselle jalalleni sopivia lenkkareita. Ne löytyivät Hoka One Onelta. Onneksi pääsin testaamaan Clayton kakkosia tositoimessa, sillä uuteen merkkiin on vaikea vaihtaa, jos ensituntuma niihin on tullut otettua urheilukaupan viiden metrin suoralla.


Seuraava Hoka One Onen testitilaisuus on HHM:n kisa-alueella ensi lauantaina klo 8-14. Sieltä saa myös ostaa testikäytössä olleita Clifton 3 ja Vanquish 3 -lenkkareita 49 eurolla. Muitakin kenkiä sieltä löytyy, testitilaisuudesta lisää täällä.  Kenkiä on rajoitettu määrä, joten tässä on hyvä syy herätä lauantaina kukonlaulun aikaan ja lähteä Helsinki Half Marathonille kannustamaan, jollei sitten ole itse menossa juoksemaan.


Juoksukello

Juoksukelloa ja sykemittaria ilman tulee hyvin toimeen, mutta kaltaiselleni sykkeiden mukaan juoksijalle ja tekniikkafriikille ne ovat mukava lisä ja kannuste lenkkipolulle. Useiden vuosien ajan mulle riitti vallan mainiosti Endomondo-sovellus mittaamaan matkaa ja vauhtia. Kun olin hankkinut ensimmäisen juoksukelloni, paluuta ei enää ollut.

Suunto jäi lopulta käyttööni viimekesäisen sykepohjaisen maratontreeniprojektin päätteeksi. Ambit3:n hinta on painunut 300 eurosta reilusti alle 200 euron, sillä markkinoille on tullut uusia, toinen toistaan upeampia rannetietokoneita. Sillä niitähän nämä kellot oikeasti ovat.

Juoksuvyö

Kännykkä, astmalääke ja avaimet pysyvät parhaiten mukana juoksuvyössä. Mukana kannettavasta tavaramäärästä riippuen käytän joko tätä Spibeltiä (ovh 26 €) tai FlipBeltiä (ovh 35 €). Flipbeltiä saa ainakin TJmotionista 25 eurolla ja olen nähnyt sitä siihen hintaan myös joissain Intersporteissa.

Juoksureppu ei ole myöskään välttämättömien ensihankintojen listalla, mutta jos juoksee töistä kotiin tai ottaa kauppareissutkin hikiliikunnan kannalta, juoksureppu on ihan ehdoton juoksukaveri.

***

Jos olisin ostanut kaikki edellämainitut normaalihinnalla, kukkaroni olisi ollut kertaheitolla noin 800 euroa kevyempi. Jos oikein innostuu juoksemisesta ja haluaa lähteä kisaamaan maantielle tai luontoon, harrastukseen menevän summan saa helposti moninkertaistettua. Onneksi juoksuvälinekaappia ei kuitenkaan tarvitse täyttää kerralla, eikä ensimmäisen juoksukisan ole välttämättä oltava Tukholman maraton tai NUTS Karhunkierros.

Parhaimmillaan juoksuvaatteiden elinkaari on todella pitkä, lenkkaritkin kestäävät juoksijasta ja lenkkarista riippuen 700-1000 kilometrin verran. Kilometrihintaa harrastukselle kuitenkin tulee, laski juoksuvälineiden hinnan millä tapaa tahansa. Toisessa vaakakupissa on tietty terveys, hyvä olo, parantunut elämänlaatu ja muut juoksun sivuilmiöt, joita ei voi rahalla mitata.

Eli miten on, onko juoksu edullinen harrastus vai ei?


Ma 6.6. | 8,3 km | 54:20 | 6:32 min/km

6 kommenttia

  1. Tällaisille alehaukoille, joksi itsekin tunnustaudun, ostaminen on osa juoksuharrastusta 😃 onhan se ihanaa fiilistellä lenkille miten nappivalinnan teki, kun tuote toimii just eikä melkein ❤

    liikkujanainen.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alehaukka minäkin :D Täydellisten juoksuvaatteiden löytäminen alesta on tosiaan todella palkitsevaa. Hutiostokset tulee tehtyä usein silloin, kun on pakko tässä-nyt-heti saada rikkimenneen tai vääränkokoisen tilalle jotain.

      Poista
  2. Täällä myös alehaukka! :D Yksi iso menoerä on juoksutapahtumat. Hinta voi olla 40-50 € jos ilmoittautuu kuukausia etukäteen, 70 € jos ilmoittautuu kuukautta ennen. Mielelläni kävisin useammissa mutta lompakko ei veny kaikkeen mitä haluan. Omaa autoakaan ei ole, niin kulkeminen on aina kohtalaisen hankalaa jos mennään muualle kuin suuriin kaupunkeihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juoksutapahtumiin saa kyllä uppoamaan euron jos toisenkin. Tiedän että aikainen lintu pääsisi mukaan halvemmalla, mutta harvemmin tulee ilmoittauduttua kisoihin liki vuotta aikaisemmin. Nyt olisi esim. HHM:lla hyvä pakettihinta keväiselle kympille ja ensi vuoden puolikkaalle. veikkaan, että manailen ensi keväänä, kun jäi ilmoittautuminen kesällä väliin ;)

      Poista
  3. Olipas hyvä postaus, josta taidan tehdä itsekin omanlaisen version sillä tässä juuri kun pohdin Nuts Pallaksen kisoja varten ostettavia varusteita niin ei tämä kyllä halpa harrastus ole. Rahaa saa kulumaan niin varusteisiin kun kisamatkoihin mutta kaikki on sen arvoista (vaikka aina se ei siltä tunnukaan). :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyypä käydä kurkkaamassa blogisi puolella Nuts Pallas varustepohdintojasi. Nuts Karhunkierrosta ennen ja sen jälkeen Facessa käytyä keskustelua seurattuani asfalttijyrän hankinnat alkoivat yht´äkkiä tuntua edullisilta ;)

      Poista