Lounaalle vai lenkille?


Mulla on ollut jo vuosien ajan mahdollisuus irtautua lounasaikaan lenkille, mutta lounaslenkit ovat jääneet ajattelun asteelle. Muutaman kerran olen laittanut juoksuvaatteetkin valmiiksi, mutta olen pistänyt ne päälleni vasta lasten nukkumaanmennessä. Ja nythän ei puhuta mistään päiväunista.

Arki on ollut pitkään lasten iltapäiväkerhosta, eli tuttavallisemmin eftiksestä hakemisen aikatauluttamaa. Jotta töitä ei tarvitse jatkaa iltasella, on parempi käyttää jokainen duunissa käytetty minuutti juuri siihen itseensä, eli työntekoon. Lounasjuoksut venyttävät pakostakin työpäivää sen loppupäästä, käytti siihen 15 minuuttia tai tunnin.

Kesäjuoksuvarusteet eivät vie onneksi paljoa tilaa kassista. 

Alkava kouluvuosi tuo mukanaan uuden elämänvaiheen. Molemmat lapset tulevat koulusta suoraan kotiin, joten joustoa löytyy jatkossa (toivon mukaan) hieman enemmän siihen, monelta työkoneen voi sulkea. Se saattaa hyvällä lykyllä mahdollistaa myös lounaslenkkeilyn.

Korvasin ennen lomien alkua lounaan jo kertaalleen lenkillä ja täytyy myöntää, että se maistui makoisalta. Vaatteiden vaihtamisineen ja suihkussa käymisineen kolmen vartin lenkkiin meni tasan tunnin verran. Kunhan olin syönyt varsinaisen lounaan koneen ääressä, olin täynnä energiaa ja luovuuteni kukki aivan toisella tapaa, kuin yleensä pitkien iltapäivän tuntien aikana. Se oli siis varsin onnistunut testijuoksu!


Ravintolan terassit olivat lounasajasta huolimatta tyhjillään. Sateessa juokseminen on mukavampaa kuin vetisissä oloissa syöminen. 

Onnistuisinkohan jossain vaiheessa järjestämään kahdenkeskisiä palavereja työkavereideni kanssa juosten? No, ehkä aloitan omista lounaslenkeistäni. Niitäkin kun on tullut useamman vuoden odoteltua. Ei kannata haukata kerralla liian isoa palaa.


Onnellinen juoksija. 

3 kommenttia

  1. Mä olen usein miettinyt, että josko kävisin lounastauolla tekemässä kävelylenkin. Mun työ on valtaosaltaan koneen ääressä istumista, mikä on kyllä juoksijalle ihan myrkkyä. Olen haaveillut tekeväni jotkut nopeasti syötävät eväät töihin ja sitten käydä lyhyellä reippailulla. Ajatuksen asteelle on jäänyt, mutta tämä sun juttu palautti taas tuon idean mieleen. Juoksulenkki vasta täysellistä olisikin. Puolen tunnin lounastauolla siihen ei taida ihan keretä, mutta taidan alkaa jalostaa tuota kävelylenkki-ideaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieni kävelykin keskellä päivää tekee ihmeitä! Mä en miltei koskaan muista ottaa eväitä mukaan, niinpä joudun monesti käymään kaupassa eväsostoksilla. Saan siinä mukavan vartin mittaisen tuuletuksen.

      Eräässä projektissani pidimme joitain viikkopalavereita lenkkeilemällä. Se oli tosi virkistävää!

      Poista
  2. Voisin hyvin kuvitella, että pienelläkin reippaillulla on tosiaan isot vaikutukset. Tämä pitää nyt ehdottomasti laittaa toteutukseen :)
    Ja tuohan kuulostaa ihan täydellisestä projektilta!

    VastaaPoista