Lasten ja juoksun yhteensovittaminen ei ole aina yksinkertainen juttu. Juoksu on hyvin joustava harrastus, hyvässä ja pahassa. Läksyissä avittaminen, pyykinpesu, ruoanlaitto, siivoaminen, iltasadun lukeminen, lautapeliturnaukset ja kotoisat leffaillat kiilaavat juoksun ohi, sillä juostahan voin muulloinkin. Vaikka yöjuoksija olenkin, kun "muulloin" vihdoin koittaa, vireystaso saattaa olla sitä tasoa, ettei lenkille yksinkertaisesti huvita mennä. Ja kuulemma nukkuakin pitäisi.
Olen kehittänyt muiden juoksevien äitien ja isien tapaan omat keinoni lisätä vuorokauteen tunteja. Kerään oman elämäni esimerkkejä Instagramiin (@pikkuliten) otsikolla "How to combine marathon training and family":
1: Porrastreenit klo 23 perjantai-iltana
pe 4.3. | 4,5 km | 28:00 | 6:13 -> Ei muuten ollut portailla ruuhkaa. Pusuttelijoitakaan ei näkynyt.
2. Lenkille lapsen futistreenien ajaksi.
su 6.3. | 5 km | 28:12 | 5:38 -> Aikaa jäi myös muiden futisvanhempien kanssa jutusteluun.
3. Kuuntelen äänikirjaa juostessani. Eipähän tarvitse valita lukemisen ja juoksun välillä.
ma 7.3. | 9 km | 56:50 | 5:18 -> Taas tuli hyödynnettyä lapsen futistreenit.
Näillä eväillä olen saanut pysyttyä ainakin tämän viikon puolimaratonohjelman kyydissä. Vielä kun oppisin valmistamaan päivällisen lenkkipolulta käsin. Pitäisiköhän pyytää joulupukilta slow cooker -haudutuspata?
Onpa tutunoloista tekstiä. :) Meillä on melkolailla vakio, että iltapala ja iltaruoka vaihtaa paikkaa, kun ei ehdi aiemmin kokkailemaan.
VastaaPoistaKommenttini sinulle valahti komenttien loppuun. Mun ei pitäisi säheltäämobiilisti ;)
PoistaHyviä keinoja sinulla on käytössä. :) Välillä joutuu kyllä mielikuvitusta kutittelemaan, että saa lenkin sovitettua päivään, ja joskus on niitä tilanteita, että ei vain pysty.
VastaaPoistaTäytyy myöntää, että välillä mielikuvitus on koetuksella ja teen kirjaimellisesti tikusta asiaa.
PoistaIhanaa että muissakin perheissä on aterioiden kanssa luovuutta ja luovaa hulluutta :)
VastaaPoista