Jopa Helsingin keskusta uinuu yön pimeimpinä hetkinä. Missään ei ole ketään, tai jos onkin, heidän tiensä eivät juurikaan kohtaa. Vai onko sittenkään näin? Ainakin marraskuun viimeisenä yönä Aleksanterinkadulla kohtasi yksi jos toinen. Ja öisessä kaupungissa kaikui iso pamaus.
Perheemme nuorimmainen pääsi haluamattaan osaksi viikonlopun koronatilastoja. Hän on yksi niistä 23325:stä, joka on saanut viimeisen kolmen päivän aikana positiivisen koronatestituloksen. Ja tuo hurja lukemahan on vain jäävuoren huippu.
Elämäni yksi pisimmistä marraskuista kesti 34 pitkää vuorokautta ja kuusi toiveikasta tuntia. Aika puuroutui viimeistään 15. päivän kohdalla ja siirryin vaatekoosta seuraavaan ennen joulukalenterin ensimmäisen luukun avaamista.
Koko pitkän marraskuun mielessäni jylläsi yksi ja sama ajatus:
Mitä jos en saa jalkapohjaani paranemaan?
Fiilisjuoksija ja elämäntapamaratoonari. Sykkeiden tuijottelija. Yöjuoksija, avantouimari ja kahden teinin äiti. Takana 39 täyspitkää ja katse seuraavassa. HOKA-lähettiläs | pikkuliten(a)gmail.com
