Lisää vauhtia - uuden juoksuvuoden suunnittelua, osa 1

On aika laittaa juoksuvuosi 2025 pakettiin ja suunnata katse seuraavaan kauteen. Menneitä ei pidä kuitenkaan unohtaa, sillä nyt jos koska kannattaa ruotia, mitä onkaan tullut tehtyä juoksun eteen. Nappaan sieltä onnistumiset ensi vuoden juoksuohjelmaan ja otan opikseni niistä, jotka eivät menneet täysin putkeen.

Juoksijan univormu

Kunto oli todellinen arvoitus ja miltei retuperällä. Ihmettelin maratonexpossa muita juoksijoita katsellessani, mitä ihmettä mä teen täällä. Miksi ihmeessä mä olen taas menossa juoksemaan maratonin?

Näihin aikoihin vuodesta sitä tuntee olevansa elämänsä vedossa, kun takana kokonainen juoksukausi ja puhuri on nakannut tältä erää siitepölyt muuttolintujen matkaan. Sillä tästähän kunto sen kun nousee kohti tulevan vuoden kisoja, suorastaan nousujohteisesti, eikö vaan. 

Näillä samoilla aatoksilla olin taas kerran ilmoittautunut tuolle postauksen alun syksyiselle maratonille miltei vuotta aikaisemmin.

Tavisjuoksijan vaihdevuodet

Maratonharrastukseni sai tavoitteellisen sävyn yhdeksän vuotta sitten, 44-vuotiaana. Kroppani ja pääni joutuivat aivan uudenlaiseen myllytykseen. Samaan syssyyn törmäsin mitä oudoimpiin oireisiin, jotka laitoin vuosia treenin piikkiin. Tutkimustuloksia tutkailleiden lääkäreiden mukaan syynä oli stressi, sillä mikään muu ei niitä selittänyt. Pari vuotta sitten oireeni saivat odottamani diagnosin. Gynekologi kuittasi yhden toisensa perään vaihdevuosioireiksi.