Pilatesta vai ei?



Olen määritellyt aika tarkkaan mikä liikuntalaji mulle sopii ja mikä ei. Ajatuksenjuoksuni perustuu kuitenkin siihen, millainen olen mielestäni liikkujana (malttamaton!), ei kokemuksen tuomaan tietoon.

Olen vahvasti ollut sitä mieltä, ettei jooga ole mua varten. Sain kuitenkin niellä sanani päästyäni kokeilemaan työkuvioista tutun Shaktan joogaa. Pilates taas on ollut rauhallisuudestaan huolimatta pitkään sillä aivan varmasti mua varten -listalla juoksua tukevana treeninä. Eilen pääsin testaamaan sitä vihdoin ja viimein. Tuliko pilateksesta uusi lempparini vai ei?


Meitä ensikertalaisia oli salissa muutama noin neljästäkymmenestä osallistujasta. Ohjaaja lohdutteli jo ennen aloittamista, ettei pilatekseen pääse sisälle välttämättä vielä ensimmäisellä kerralla, vaan vaatii useamman kerran harjoittelua ennen kuin saavuttaa oikeaoppisen hengityksen ja liikkeet.

Ensimmäisestä hengitysharjoituksesta lähtien tajusin, että olen vajoamassa pehmeästi epämukavuusalueelle. Jälleen kerran. Ei sen vuoksi, ettenkö pitänyt pilateksesta ja ohjaajasta, vaan siksi, että huomasin olevani avuttoman huono, enkä tajunnut heti ensimmäisestä ohjeistuksesta. Enkä muuten seuraavastakaan. Silti yritin sisukkaasti, vaikka välillä mua alkoikin oma liikkumiseni naurattaa. Kun katsoin sivusilmällä muita, omat liikesarjani eivät olleet lähelläkään sitä, mitä muut tekivät.
Hengitänkö sittenkään oikein? Saanko liikkeet tuntumaan oikeisiin paikkoihin?

Pelkoni osoittautui todeksi. Tänään tunnen väsymystä... jaloissa. Vatsani roikkuu yhtä iloisesti kuin ennenkin, eikä rasvapeitteen alla tunnu sen kummempaa rasitusta. Taisin käyttää tunnin aikana enemmän aivojani ja reisiäni kuin vatsalihaksiani.

Päätin, että tämän mä kyllä vielä opettelen. En luovuta ensimmäisen kerran jälkeen. Varsinkaan, kun olen päättänyt jo ennakkoon, että tämä on se mun juttuni.



Kiitos UniSportille, että pääsin testaamaan pilatesta. Samalla käynnillä pääsimme muiden bloggareiden kanssa tutustumaan uuden untukaiseen Kluuvin liikuntakeskukseen. Katsellessani kahdessa kerroksessa olevaa kuntosalia mun alkoi taas tehdä mieli päästä juoksumatolle. Sen mä hallitsen ajattelemattakin. 

Aloituskuva: UniSport Kluuvia piristää Robert Lönnqvistin kuvitus. 

4 kommenttia

  1. Mielenkiintoista. Minulla meni juuri päinvastoin. Ehkä johtuen siitä, että aloitin pilateksesta, ja kävin säännöllisesti muutaman vuoden ennen kuin kokeilin joogaa (ashtangajoogaa). Joogassa tuntui siltä, että olemn jäykkä kuin rautakanki, ja että kun asentoihin ei päässyt kunnolla, niistä ei ollut tavoiteltua hyötyä. Pilateksesta sain taas hyvin nopeasti tuntumaa siihen, miten hyvää selkärankakierrot tekevät konttorirotalle, ja vatsa-ja selkälihakset saivat kyytiä. En ole luovuttanut joogan suhteen, mutta ehkä jokin muu joogamuoto olisi aloittelijalle parempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Shaktajooga sopi mulle sen pehmeyden vuoksi. Olen todella jäykkä, mutta sain hyvillä ohjeilla onnistuneen treenin aikaiseksi. Saa nähdä millaiseksi mun ja pilateksen yhteinen tulevaisuus muodostuu. Ehkä tarvitsen siihen henkilökohtaista ohjausta.

      Poista
  2. Hah just kävin virallisella pilatestunnilla ja olin kyllä niiin hukassa. Jos osittain liikun siksi, että saisi tuulettaa ajatuksia niin pilateksessa todella joutui ajattelemaan ihan koko ajan. :D Uskon, että pilates on hyvä juttu..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon myös pilateksen voimaan. Vielä kun saisin sen tuntumaan oikeassa paikassa...

      Poista