Hupsista, vielä yksi maraton tälle vuodelle



Kysyttäessä kuinka monta maratonia olen juossut tänä vuonna, olen vastannut automaattisesti:

"4"

Olen valehdellut tietämättäni niin että korvat heiluvat. Oikeastihan olen juossut vain kolme. Kenties neljäs on tullut juostua unissani, mutta sitä ei datan puutuessa lasketa. Pyydän anteeksi kaikilta kysyjiltä näin kirjallisesti.


Jotta saan viljelemäni faktat kuntoon, käyn juoksemassa sen neljännen maratonin itsenäisyyspäivänä Paloheinässä. Pääsen samalla testaamaan, miltä keräilymaraton tuntuu. Jos termi kuulostaa oudolta, käy lukaisemassa Mikan tyhjentävä postaus aiheesta.

Tavoitteet maratonille ovat selkeät:

  • Aion jutella 42 kilometrin mittaan mahdollisimman monen kanssajuoksijan kanssa, ajasta viis. 
  • Pyrin siihen, ettei muiden tarvitsisi etsiä mua metsästä. Eksymismahdollisuuksia reitillä varmasti piisaa.

Seurustelumaraton saa luvan olla viimeinen pitkis tälle vuodelle. Ja ensimmäinen, jonka juoksen Suomen täytettyä 100 vuotta.

2 kommenttia

  1. Keräilymaratonit on uusi musta. Massamaratonien ja polku-ultrien jälkeen kaikki haluaa todellista uniikkia elämyksellisyyttä ja sitähän saa juostessaan vaikkapa maratonia maanantaiaamuna Malmilla.

    Mikäpä parempi tapa juhlistaa satavuotiasta Suomea kuin yhdessä puurtamalla ja raikkaasta ilmasta nauttimalla. Hyvää ekaa keräilymaraa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mika! Tämä saattaa olla mulla uusi päänavaus monella tapaa. Eka keräilymaraton, eka pakkasmaraton ja eka maraton lumihangessa (siis helsinkiläinen nietos). Kisana en osaa tätä ottaa, eli rennolla otteella alusta loppuun mennään.

      Poista