Kisa kuussa – Yritysmaratonviesti 2018


Helsinki10 aloitti huhtikuussa kisakauden ja Helsinki Half Marathon jänistelyineen on ohjelmassa loppuviikosta. Tähän väliin mahtui mukavasti toukokuun juoksukoitokseksi Yritysmaratonviesti naisenergiaa puhkuvan joukkueen kanssa. Ja olihan meillä mukana myös todellinen juoksuhirmu ja laivakissakin. Jälkimmäisiä peräti kaksin kappalein, livenä ja viestikapulana.

Työpaikoilla kulkee kaikki olennaiset tiedot osastolta toiselle, kuten kuka porukasta tykkää juosta. Arvatahan saattaa, mikä vastaukseni oli, kun mua pyydettiin yrityksen juoksutiimiin mukaan. Mitä pidemmälle kevät eteni, sitä enemmän maratonviesti alkoi jännittää. Osallistumiseni alkoi jo vähän epäilyttääkin, sillä duuniahan mulla olisi piisanut noiksikin neljäksi perjantai-iltapäivän tunniksi. Tekosyitä on aina helppo keksiä.

Kisa-aamuna vatsani oli jännityksestä sekaisin, eikä mulla ei ole ollut aikoihin vastaavaa fiilistä. Osana joukkuetta juokseminen on mulle selvästikin suurempi juttu kuin yksin kilpaileminen.


Me viisi ja viestikapula <3

Joukkueessamme oli valitettavasti käynyt kato. Emme antaneet sen lannistaa, vaan päätimme, että jokainen saisi juosta tavallaan ja kävelykin olisi sallittua. Tärkeintä olisi, että pitäisimme hauskaa ja skoolaisimme juostuamme kuplajuomalla. Sitä oli yksi jos toinenkin pakannut mukaan. Muutenkin huoltojoukot olivat pistäneet parastaan.

En ole koskaa nähnyt Töölönlahdella yhtä tiheässä picnicpeittoja. Ihme että saimme niinkin hyvän paikan, vaikka tulimmekin paikalle melko viime tipassa. Tuntui, että iso osa juoksukamuista oli Töölönlahdella samoissa kisoissa. Heit sai huikata ja halit antaa yhdelle jos toiselle.


Yritysmaratonviesti: noin 400 tiimiä, 19 kierrosta Töölönlahden ympäri, max 10 juoksijaa / joukkue

Joukkueemme nuorukainen sai juoksettavakseen kuusi kiekkaa. Hän tuli ensimmäiseen vaihtoon 15-20 kärjen joukossa. Niinpä musta tuntui viestin vaihdon jälkeen omalla osuudellani, että kaikki ohittivat mut.

1, 2, 3,... 16,17,...21...
Juoksijoita syöksyi ohitseni oikealta ja vasemmalta. Aloin juosta täysillä. Luulisi etten näiden juoksuvuosien jälkeen tekisi tällaista aloittelijan virhettä, mutta niin mä onnistuin saamaan itseni piippuun 200 metriä juostuani. Suu oli rutikuiva, mutten onnistunut tähtäämään Linnunlaulun kohdalta nappaamaani vesimukillista suuhun, saati tyhjää mukia roskikseen. Hiki valui silmiin. Mäen nouseminen oli tuskaa ja sen päällä sydän alkoi taas heittää kärrynpyöriä kirkkaanpunaisilla lukemilla.  Samperin siitepöly, lääkkeet ja rasitus. Aloin himmata, sillä mulla olisi vielä kolme kierrosta tämän jälkeen. Ei tänne tultu veren, saati silakan maku suussa juoksemaan. 

Laivakissamme Ville oli iloisin ja energisin tsemppaaja kaikista. 

Päästyäni maaliin kurkkua kuivasi ja rinta oli sisältäpäin kuin hiekkapaperia. Yläkropan lihakset olivat arat. Heitin sykevyön laukkuuni, sillä se tuntui kiristävän mut kasaan, oli kuinka löysällä tahansa. Henkistäkin se taisi olla. Hörppäsin puolen litran vesipullollisen miltei yhdellä kertaa.

Odottelin parisenkymmentä minuuttia seuraavaa osuuttani. Juoksin sen hallitusti ja maltilla, alku rauhassa ja lopussa kiihdyttäen. Kolmen viimeisen juoksemani kierroksen ajat ovat identtiset keskenään. Vikan kiekan jälkeen tuntui siltä, että olisin voinut juosta vielä ainakin kerran Töölönlahden ympäri. Siihen tunteeseen oli hyvä jättää juoksut, eikä ylimääräisiä kierroksia olisi ollutkaan jaettavaksi asti. Jokainen halusi juosta omat kiekkansa.


Tapahtuman heikoin lenkki kuvassa. Vaihtoalue aitioineen oli todella sekava ja vaihdoista tuli turhan jännittäviä, kun omaa joukkuelaista oli vaikea löytää massasta. Mä huomasin olevani tosi lyhyt.

Emme olleet uskoa silmiämme nähtyämme loppuaikamme. Me olimme monella tapaa voittajia, vaikka emme olleetkaan kilpailufiiliksellä liikenteessä. Paransimme joukkueemme viimevuotista aikaa noin 16 minuuttia.


Viestikapula chillaa. Loppuvaiheessa sekin oli aika hikinen. 

Huhti-, touko- ja kesäkuun juoksukisat ovat pian pulkassa, elokuulle, syyskuulle ja lokakuullekin on kisoja tiedossa. Väliin jää kuitenkin heinäkuu, jolloin ei tunnu tapahtuvan juoksurintamalla juuri mitään, varsinkin kun Paavo Nurmikin siirrettiin elokuulle.

Antakaa mulle vinkkejä, varsinkin pääkaupunkiseudulta heinäkuun alkuun. Missä mä voisin juosta taas numerolappu rinnassa? 

Pe 25.5. Yritysmaratonviesti:
1. kierros 2,11 km | 9:54 | 4:42 min / km
2. kierros 2,11 km 10:24 4:56 min / km
3. kierros 2,11 km 10:23 4:56 min / km
4. kierros 2,11 km 10:24 4:56 min / km

2 kommenttia

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Raita :) Ihana juosta, kun kaikilla samat tavoitteet. Meillä se oli hauskanpito ja siinä(kin) onnistuimme hyvin!

      Poista