Näytetään tekstit, joissa on tunniste Takomorunners. Näytä kaikki tekstit

Kakkossijalta kolmoseksi maaliviivan jälkeen – Tampere maraton 2017



Neljä kierrosta. Neljä pitkää kierrosta ja sitten maali. Muuta ei oikein päähäni mahtunut ennen starttia. Tulisimme Ratinan stadionille aina vain uudestaan ja uudestaan. Reitillä olisi hiekkaa ja asfalttia, siksakkia ja suoraa. Ei oikein huvittanut lähteä matkaan ja silti en olisi tehnyt mitään muuta mieluummin. Normimeininkiä viisi minuuttia ennen maratonia. Pää oli sekaisin kolmen tunnin yöunista ja jalat odottivat vain liikettä. Kaiken pitäisi olla valmista. Oliko sittenkään, sen tietäisi vasta noin neljän tunnin kuluttua.

Tampere Countryside Marathon saa odottaa ensi vuoteen

Voitin juhannuksen alla Takomorunnersin FB-kisan, jossa tuli jakaa hienoin juoksukokemus. Sain palkinnoksi osallistumisen uuteen juoksutapahtumaan, Tampere Countryside Marathonille. Olin iloinen huomatessani, että heillä on tarjolla myös 12 kilometrin Myllyn lenkki puolikkaan ja maratonin lisäksi, sillä kisavauhtiset pitkät matkat ovat vielä tässä vaiheessa maratonohjelmaani kielletty.

Autottoman ei ole helppoa päästä kisapaikalle, sillä Tampereelta lähtee aamulla vain yksi bussi Teiskoon, ja sekin on jo lähtenyt siinä vaiheessa, kun linja-autoni olisi perillä Tampereella. En ollut uskoa asiaa todeksi, joten laitoin järjestäjille kyselyn Facebookin kautta. He vahvistivat, että asia on todella näin, mutta kertoivat samalla, että voisivat huhuilla mulle kyytiä joltakulta Tampereelta juoksemaan tulevalta. Mahtavaa palvelua!


Olen ollut tosi innoissani maaseutumaratonista, joka toisi kaivattua vaihtelua Tehtaankadulla lenkkeilyyn. Aina ei kuitenkaan kaikki loksahda kohdalleen, kuten haluaisi. Kyyditykset saisin varmasti järjestettyä, mieheni voisi hoitaa lapset ja kunto on kohdallaan. En vain uskalla lähteä revittelemään kisoihin näin väsyneenä, sillä en halua riskeerata nousujohteista maratonharjoitteluani.



Pääsyynä väsymykseen on lasten kesäloman ja töiden yhdistäminen. Olen joutunut venyttämään työpäiviä yön ja aamuyön tuntien puolelle sekä viimeviikkoisella lomalla, että kuluneella viikolla. Pystyn tässä sumussa juoksemaan peruslenkkejäni, mutta äärimmäistä rehkimistä on parasta välttää. En voi uskotella itselleni, että ottaisin Myllyn lenkin lungisti. Ehei, sen verran tunnen itseäni. Kun saan numerolapun rintaani, silloin jalat vievät vaikka pääkoppa sanoisi toista.

Toivottavasti pääsen ensi vuonna Teiskoon juoksemaan kokonaisen maratonin. Haluaisin päästä kokemaan Pohjoismaiden ainoan sisävesivuonon juosten hyvässä seurassa!

Ainakin Hirveetä menoa -blogin Marika ja Kunnolla-blogin Hanna ovat osallistumassa Tampere Countryside Marathonille. Pistäkääpä Marika, Hanna ja muut maaseudulla huomenna kirmaavat linkit kisaraportteihinne kommenttiosioon, niin pääsen minäkin jälkilöylyihin mukaan.


Kuvat napattu Ruotsin reissulta. Toivottavasti mulla on ensi vuonna liuta kuvia Tampere Countryside Marathonilta esiteltäväksi