Kerroin innoissani alkuviikosta lapselleni, että menisinkin juoksemaan lauantaina puolimaratonin. Sen sijaan, että olisin kuullut innostuneen "voi kun kivaa", multa kysyttiinkin "miksi ihmeessä?".
Selitin, kuinka sain osallistumisen HOKAn kautta, eli pitäähän mun mennä, kun kerran ilmaiseksi pääsen. Vastaukseni ei kelvannut, vaan skidi jatkoi: "Niin, mutta siis miksi ihan oikeasti sun pitää mennä se juoksemaan?" Tähän mietin vastausta erityisesti muutaman päivän kuluttua Tikkurilaan matkatessani.
Miksi, totta tosiaan, mun täytyy olla aina niin innokas ilmoittautumaan, kun aina ennen kisaa tunne on aivan jotain muuta?
